Paljon ei vaatisi, että vuosi 2014 menis edes hiukka paremmin, ku vuosi 2013. Oikeestaan, jos tarkkoja ollaan, se ei edes voi mennä niin pitkin persettä, vaikka sattuis mitä. (Ja ei..tämä ei ollut haaste!!)
Liekkö syy vuoden lopussa sijaitsevassa epäonnen numeroparissa 13, koska tuntuu, että en oo ainut kellä jäi kys. vuodesta hieman kitkerähkö maku suuhun.
Isoja ja raskaita elämän muutoksia, varmaan enemmän kyyneleitä, ku mitä tämä piin kova ämmä on koko elämänsä aikana vuodattanu, totaalisen romahduksen hetkiä, epätoivoa ja turhautumista. Siitä oli vuosi 2013 rakennettu.
Kaiken eteen sai tehdä helvetin paljo enemmän töitä, ku olis ollu tarpeellista ja asiat joista ei oo ikinä ollu mitään stressiä, muuttu stressaaviksi..ylipäätään koko sana "Stressi" tuli hiton tutuksi ja teki musta myös melko ikävän ihmisen.
Loppuvuotta kohden oon ollu niin loppu, että oon muumioitunu himaani ja suoraan sanottuna on tehny mieli, niille parhaimmillekin tyypeille, haistattaa vitut ja käskeä jättämään mut rauhaan. Mikä on sekin jo merkki siitä, että aika äärirajoilla on vedelty.
Mutta, vaikka kokonaiskuva melko synkäksi jääkin niin oli myös muutama hienokin hetki matkallani. Aasia suurimpana tietenkin. Päätin tehdä sen retken ja tein! Samalla reissulla myös tein päätöksen, että vaikka Suomessa odottais mikä, niin tartun päässäni pyörineeseen fitness tavotteeseen samantien, kun palaan Suomeen.
Ja raskas koettelemus oli myös Suomeen paluu tyhjänpäälle, mutta hyväksi asiaksi sen tekee se, että jollain ihmeen ilveellä sain rakennettua itelleni, muutaman ihmisen korvaamattomalla avulla, kaiken ihan tyhjästä uudelleen. Koti, huonekalut, uusi kaupunki ja alku. En todellakaan tiedä miten se tapahtu, mutta tässä ollaan taas....voittajana.
Elämän perusasiat alkaa näin vuoden vaihduttua olla aika hyvällä mallilla, mutta helmikuussa alkaneet ihmissuhdesäädöt, en tiedä, ratkeaako ne ikinä? Tyydynkö johonkin välimallin tilaan, että saan edes jotain vai odotanko, että joku muu tekee välillä päätöksiä? Vaikea sanoa, mutta onneksi niille ei ole eräpäivää.
Uuden vuoden aatto meni hienosti hyvässä seurassa osittain töiden merkeissä. Alkoholittomasti jälleen, mutta viihdyin loistavasti!
Ja mitä menneeltä vuodelta sitten opittiin?
Jälleen todistettiin se, että jos jotain tahtoo todella, sen voi saavuttaa!
Karma is a bitch!
Ja vaikka menis miten päin helvettiä niin aina on suunta ylöspäin!
Never give up!!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti