keskiviikko 30. lokakuuta 2013

Kuntosali metsästys Taipeissa

Tämä urakka ansaitsee ihan oman osion. Sen verran joutu verta ja hikeä vuodattaa asian tiimoilta.

Netistä löyty, treenausta ajatellen, kaks vaihtoehtoa. American Club ja World Gym. Aluksi ajattelin World Gymiä, mutta luettuani joltain foorumilta, että se on paskalla musiikilla varustettu pimeä loukko, jossa yritetään kusettaa sulta rahaa, päätin, että lähden kokeilemaan AC:tä.

Loikkasin metroon, sutkutin muutaman pysäkin välin (Gongguan - Yanshan), kävelin 2km 30 asteen helteessä reppu selässä vain tullakseni siihen tulokseen, että kyseessä oli joku varakkaiden statuksen taputtelu seura, jonne mulla ei ollu mitään asiaa. Se kävi respa muijan pitkästä päästä varpaisiin tuijotuksesta ja "Members only" -tokasusta hyvin selväksi. Ehkä vähä myös siitä, että pihassa seiso ainoastaan mustia, kiiltäviä, isoja autoja ja paikan yhteydessä oli pikkunen viinibaari. WTF. Tiesin kyllä minne en tatuointeineni ja turistishortseineni kuulu.

Salin metsästysreissulta Yuanshan



Mutta minäpä en aikonu luovuttaa, takas 2km:n matka metrolle, muutama pysäkin väli täysin toiseen suuntaan(yuanshan - )  1km kävelyä ja lähdin tsekkaamaan World Gymin. Ja mullahan ei ollu WG:n osotetta ylhäällä eikä karttaa puhelimessa sinne, koska olin jo varautunu jääväni AC:lle, muistin vaan, että se on jossain kauppakeskuksessa ja mun onneksi Metro asemalla oli opasteet Carrefour kaupakeskukseen ja siitä palautuki mieleen, että sehän on siellä.

Päätin jo päässäni hinnan mitä suostun viikon treeneistä maksamaan ja päätin pysyä siinä. Ja mietin jo valmiiksi miten sellaset keskustelut käydään englanniksi. Psyykkasin itteeni ihan huolella sellaseen kädenvääntö mielentilaan niiden netistä luettujen mielipiteiden perusteella.



Asia nyt ei kuitenkaan osottautunu taas ihan luulemani kaltaiseksi vaan ensinnäkään paikalla ei ollu ketään kuka osaa englantia ja jouduin siis pelkäämääni tilanteeseen ja kielitaitoni kanssan puhelinkeskusteluun. Yllätyksekseni sain kuitenkin selvitettyä mitä olen vailla ja sovittua tapaamisen jonkun yhteisen kielen omaavan miespuolisen henkilön kanssa seuraavaksi päiväksi. Eli salihaaveet siltä päivää oli kuopattu, mutta olin kyllä yhdet cardiot siinä metsästyksen ohessa vetänyt ihan helposti, että lihaskunnon saatto huoletta jättää seuraavalle päivälle.

Näin siis vitusti vaivaa, mutta en saanu aikaan oikein yhtään mitään...tai siltä se tuntu, ku vieläkään en tienny että pääsenkö treenaamaan vai en ollenkaan. 

Seuraavana päivänä liitelin puolen päivän jälkeen paikalle ja vihdoin paikalla oli joku, varmaan mun ikänen, miespuolinen työntekijä, joka tuli selvittämään mun kanssa sitä sali asiaa.

Niillä ois ollu tarjolla vaan jotain vuoden jäsenyyksiä ja hän tiedusteli, että miten kauan meinasin olla Taiwanissa ja monena päivänä treenailla. Sanoin, että joku nelisen päivää varmaan kerkeen treenailee, että jos saisin sitte jonku päiväpassin tmv. No sellasta heillä ei ollu mulle myydä, ku ainoastaan pidempiaikaset jäsenyydet oli mahdollisia. MUTTA hän sitten kysy, että jos hän kirjottaa mulle viikon ilmaispassin niin käykö sellanen? Olin ihan, että WTF?? Freepass?? Ja ihan epäuskosena vielä, ku tyyppi alko kirjottaa mun tietoja sellaseen lomakkeeseen, kysyin, että niin mutta mitä se maksaa?? Tyyppi katto mua vähä, ku jotain ääliötä, että niiiih...se on ilmanen. Aha. Ilmanen..no perkele. Johan kävi munkki. Buahhahah!!

En siis yhtään suotta vuodattanu verta ja hikeä. Pääsin treenaamaan. Hihhih. Siinä taas otin ilon irti siitä asiasta Taiwanissa!! 

Ja en tiedä missä salilla kaikki ne on käyny, jotka sitä WorldGymiä (www.worldgym.com) netissä haukku, mutta mulle ainaki riitti 2 kerrosta kuntoilutilaa, ihan mun mielestä, vaativampaanki makuun varustetuilla herkuilla. Sain myös erittäin moitteetonta palvelua.

alakerran osastoa

Cardiotaki mahtu harjottamaan

Yläkerran tilaa





sunnuntai 27. lokakuuta 2013

Tuntematon Taiwan

7.10 - 14.10

Se oli taas se perus setti, että jonku ihan mulle vieraan yhtiön koneeseen ja sydän miljoonaa hakaten koitin kestää reippaan tunnin lentomatkan kohteeseen. Epätoivo kalvo sisuksia, ku tiesin, että edessä ois vielä 4 lentoa ja pisin niistä 11,5h sitten, ku otettais kotisuuntaa. Melkonen velliperse olen tätä nykyä, pakko myöntää. Pelkotilat meni joka kerta siihen pisteeseen, että kentältä oli pakko laittaa aina J:lle viesti ennen puhelimen sammuttamista, että rakastan sitä ja pitää peukkua, että pysytään ilmassa. Siitähän tuli siis ihan rituaali. Muuten en saanu rauhaa. Hahhah. Kipeetä. Mutta päästiin ehjänä myös Taiwaniin.

Taiwan oli ihan ennestään tuntematon kohde mulle enkä ollu ajatellu koko paikan olemassa oloa ennen tämän reissun suunnittelua, mutta siksi kai odotinki sitä niin jotenki innolla. Viikon stoppi ja aikaa asettua ja haistella ympäristöä paikassa, jolle ei oo koskaan uhrannu ajatustakaan eikä mitään käryä mitä odottaa. Siistiä!



Taipei
Lentokentältä otettiin bussi(numero 1819) Taipei main stationille (makso NT125). Ja main stationilta metrolla Gongguan stationille, josta oli kävelymatka Skygardenille, meidän majapaikkaan. Se löytyki kohtalaisen helposti ja asunnon omistajakin oli meitä jo vastassa siellä. 

Asunto oli kyllä huippu!! Tiedän todellaki minne menen, kun ens kerralla matkustan Taiwaniin. 

Meidän kattohuoneiston terde

Olkkari ja mun maja

Terdeä toisesta suunnasta

Katjan ja Juuson residence...
Ite vietin lähinnä viikkoni jälleen treenaillen ja ruokavaliotani tsuumaillen. Rakastuin muuten ihan hulluna tuoreananaksen ja kaurapuuron yhdistelmään. (Tiedetään, ettei hedelmiä hyväksytä jatkossa ja kyllä...söin myös reissun päällä kaurapuuroa..).

Se oli taas sitä mun omaa aikaa, ku lähdin kekkuloimaan salia kohden ja kattelin samalla maailman menoa. Ei valittamista.

Yhtenä iltana käytiin porukalla Shilin Nightmarketilla, joka oli ISO markettialue lähellä Jiantan metroasemaa. Sielä oli vaikka sun mitä ja lähti sieltä muutamat tuliaisetkin matkaan. Vaikeuksia oli kyllä pitää itteeni kurissa ...ois ollu niin paljon kaikkee.




Oli hedelmäkojut poikineen

Kokoa itse ateriasi -koju. Nää oli hauskoja

Muutama ihminen yömarketilla


Ruokapornoa markettialueella maan alla



Myös meidän asunnon lähellä oli ryönämarketti alue, jossa yhtenä iltana käytiin pyörähtämässä.

Taiwan meni lähinnä tutustuessa asuinympäristöön ja hyviin ruokapaikkoihin. Ja siis nimenomaan Taipein alueella. Ite haluan kyllä vielä matkustaa Taiwaniin uudestaan ja nähdä muutamat vesiputoukset ja Tainan kaupunki jäi kiinnostamaan paikkana.

J:llä on kestämistä ku saan asiani kuntoon ja matkakuumetta alkaa pukata päälle. Voi mies parkaa. 





tiistai 22. lokakuuta 2013

Omaa aikaa Hong Kongissa

02.10. - 7.10.2013


Käytiin ostamassa Uenon asemalta junaliput Naritan kentälle jo hyvissä ajoin ennen lähtöpäivää ja koska testattiin samalla voiko matkan kävellä ja tultu siihen tulokseen, että voi niin päätettiin lähtö aamuna säästää roposiamme ja käppäillä rinkat selässä 2km matka Uenoon. Vitun hyvä päätös.....JOS ei olisi satanu. Ja jos siitä laavumakuupussisadeviitasta ois ollu se hyöty minkä siitä oletti olevan...stna.


Junaan päästessä farkuista oli kuitenki 1/5 vielä kuivana.



Saatiin ihan suosiolla viedä lentokentällä rinkat vessaan ja pistää vaatteet vaihtoon. 




Laskeuduttiin Hong Kongiin tunnin verran myöhässä, mutta elossa kaikista peloistani huolimatta. Fucking Air crash investigation. Kuka käski ahmimaan kaikki jaksot kahdesti viimesen vuoden aikana. Varsinaista omaan kenkään kusemista. Vaikka sitähän tällä reissulla on tehty, ihan oikeestikin, kustu omille kengille...hahhah, Aasialainen wc kulttuuri. Me like!!

Katjan Juuso meitä jo kentällä odotteli, väärässä paikassa kylläkin ja harmitti vähän, ku Katja siitä miesparalle vähän marmatti. Ite ku en todellakaa olis raivonnu tippaakaan, jos olisin oman mieheni saanu siihen kosketus etäisyydelle. Hienoinen kateus hiipi sisälmyksiin.

Tämä kuitenki anto mulle kaipaamani mahdollisuuden olla omassa seurassani, joten Juuson paikalle saapuminen, mun pienistä ikävän pistosten voimistumisista huolimatta, oli ihan mahtava juttu. Tuntu, että sain hengittää..ja ihan just sitä mulle normaalia ilmaa.

Siispä, kun löydettiin varaamallemme asunnolle, joka muuten sijaitsi Kowloonin alueella lähellä Jordanin MTR asemaa, annoin Katjan ja Juuson suunitella omat menonsa, jo siksikin, että musta tuntu, että on kohteliasta antaa niille kahdenkeskistä aikaa, kun tyypit ei oo nähny viikkokausiin ja toisekseen mä halusin sitä mainitsemaani omaa rauhaa joka tarkotti sitä, että sullouduin omaan huoneeseeni ja aloin metsästää kuntosalia seuraavalle päivälle!!

Löysinki sellasen (California Fitness The One kauppakeskuksessa ihan lähellä) ja kirjotin sinne mailia, koska epäröin sinne kekkuloimista ennenkä saan jotain osviittaa siitä onko mun edes mahdollista treenata siellä.
Eka ilta meni näitä puuhaillessa ja asettuessa, koska oltiin Honkkarissa sen verta myöhään, ettei siinä enää kummempia jaksanu alkaa vääntämään.
Aamulla Katja ja Juuso lähti Victoria Peakille, ilmeisesti jonnekin nyppylän päälle, kattelemaan koko Honkkaria ja minä päätin jäädä venailemaan mailia kuntosalilta, tissuttelemaan kahvia ja ihan vaan olemaan yksin..ilman hoppua minnekään. TÄYDELLISTÄ!!

Mailiahan ei sitten puoleen päivään mennessä ollu kuulunu ja sen verran himoissani kuitenki halusin kurittamaan pakaroita, että päätin mennä paikan päälle. Jos ei natsaa niin etsimpä jonkun toisen salin ja tuleepa ainakin käytyä jossain. Salikamat reppuun, vihdoin tulis ehkä käyttöä sali kengille joita olin raahannu halki siperian rinkassani varmana siitä, että treenaan jossain perkeleen kolkassa, vaikka väkisin ennen kotiinpaluuta ja nyt oli parasta olla se hetki!!

Siihen nähden, että Katja oli reissun kartan haltija ja aina tietonen kaikesta ja mä en niinkään niin löysin ihan kerta istumalta metron ja suunnan jonne piti mennä. Myös ite kuntosali löyty ihan suitsait..ei minkään valtakunnan ongelmia. Kai mua pitää vaan vitusti kiinnostaa, että jaksan tietää jostain jotain. Hahhah.

Ja pääsin myös muitta mutkitta treenailemaan. 150HKD(eli sellanen 15e..eli ihan Suomi hintaa) DayPass onnistu ja ihan tärisin innostuksesta loikkiessani yläkerran pukuhuoneisiin. Sali oli 3 kerroksinen. Alakerrassa(9. Kerros..hahhah) oli lämppäyslaitteet ja respa, tokassa mieletön määrä vapaita painoja, nyrkkeilykehä ja aika äijä meininkiä ja kolmannessa sitte ihan kuntosalilaitteita. Että valinnan varaa olis piisannu kyllä tarkemmalleki tyypille.





Siinä sitte 6 viikon tauon jälkeen palauttelin saliohjelmaa mieleeni ja ei, ku tiukasta persetreenista tuttuun tyyliin alotellen. Juoksumaton kautta. Voimpa kertoa ihan, että juostessani 9.kerroksen ikkunan edessä juoksumatolla Hong Kongin avautuessa silmien alle..oli fiilis aika mieletön. En tiedä mistä muut ihmiset matkoillaan nauttii, mutta mä nautin siitä. Ihan todella!!!


Näkymät juoksumatolta



Loppu venytykset tokana treenipäivänä


Yllättävän hyvin jaksoin vetää tutun treenin enkä edes paljoa pudottanu painoja. Ihan maksimissaan 5kg kevyemmillä. Joissain osioissa oli jopa jokunen kilo enemmän, ku alunperin. Olihan se syytä jaksaa..sen verta hyvin oli tankattu hiilaria viimeset viikot. Hahhah. Juoksukunto oli ehkä jokusen pykälän vetäny alakanttiin, ku tuntu aika kuolettavalta, mutta se nyt vetää maihin viikossakin niin miksei kuudessa.


Ekan päivän treenin lopputulos. Ilmastoinnista huolimatta lensi vähä hiki.


Oli sen verran hyvät treeninpätkät, että Honkkarissa oleskelu menikin aikalailla mun osalta just siellä California Fitnessillä. Olin, varmaan monen mielestä, niin tylsä, että jätin jopa Macaon väliin, vaikka Katja vielä kyseli, että oonko varma ettei mua kaduta, jos en lähde  ja vastasin etten oo yhtään varma, mutta sillä hetkellä halusin vaan tehä mun omia juttuja. Ja vaikka en Honkkarissa NightMarketien, salin, valoshown ja maailman isoimman pronssisen istuvan Buddhan lisäksi nähnyt muuta niin ei haittaa pätkääkään. Sain sieltä just sen mitä mun sielu kaipas. Omg. Olin niin taivaassa, että sitä ei moni usko.

Maailman isoin istuva pronssinen Buddha

Niinku mainitsin jo siitä niin sinne jaksoin vääntäytyä Katjan ja Juuson mukana. En ehkä niinkään Buddhan takia vaan siksi, että sinne pääsi lasi(vai kristalli) pohjasella Gondolihissillä. Se oli nimittäin siistiä!!






Ei oo mitään korkeen paikan kammosta kärsivän hommaa. Ihan hullua, ku oot jossain kymmenien metrien korkeudessa ja näät sun jalkojen alla vettä ja vuoria ja sielä vaan killut sitten. Ihan huippua!! Matkakin hissillä kesti varmaan jonku 20-30min, että sai sielä tovin napottaa.







Buddha näky jo kaukaa hissille asti pienenä kakka kikkareena vuoren päällä, mutta kyllähän se melkosena jättiläisenä napotti naaman edessä lopulta niiden 250 porrasaskelman jälkeen, jotka sinne piti kavuta. Tulihan se Buddha sitte kuvattua joka suunnasta ja eihän siinä taas kauaa nokat tuhissu, ku se homma oli plakkarissa. Kivat näkymäthän sieltä nyppylältäkin oli ehdottomasti. Ettei kaduttanu yhtään, vaikka vähä uhrasin yksinäisyyttäni Buddhalle. Muahhah.




Näkymät Buddhalta

Muutama muuki halus nähä Buddhan










Alaspäin oltiin varattu tavallinen Gondolihissi eli ei läpinäkyvää pohjaa..ja niin oli päättäny tehdä tsiljoona muutaki turistia, koska mehän sitte jonotettiin siinä tavallisessa jonossa varmaan tunti, ku lasipohjaseen pääse ihan vaan käppäilemällä sen meidän 3km pitusen jonon ohi. Stna! No ei auttanu. Piheydestä sakotetaan ja siinäpähän venailtiin sitte. Sopivasti kyllä satuttiin paluumatkalle auringonlaskun aikaan, että aika huikasevat oli maisemat sillonki. Huhhuh.




Rahan meno Hong Kong:

Matkat: 249HKD (n.24,90€) (sis. 180HKD m/p lentokentälle)

Ruoka: 534,9 HKD (n.53,49€)

Muut huvit: (Herkut, salit, yms..)
-Sali x 3 450 HKD (45€)
-herkut (jätskit, pähkinät, soypatukat) 147,2 (14,70€)
-kortit, postimerkit, 30HKD (n. 3€)
-kengät 149 HKD (n.14,90€)
-Gondolihissi Buddhalle m/p 190HKD (n.19€)

yht. 1750,10HKD (n. 175€)

Majotuttiin Kowloonin alueelta varatussa 3h + k asunnossa (neliöitä siis varmaan kaikki 40m2, mut ei haitannu). Asuntoa vastapäätä kadun toisella puolen oli pesula ja kauppa. Metrollekin oli helppo kävelymatka. (Jordan MTR ja Kowloon MTR).

Maksettiin majotus jo reilusti ennen matkan alkua ja hinta oli siis 137,33€/naama/5 yötä. WiFi löyty, ilmastointi joka huoneesta ja kahdet avaimet. Tykkäsin yksityisyydestä ja sijainnista. 

sunnuntai 20. lokakuuta 2013

Ikuinen muisto, Tabata

01.10.2013




Koitti se päivä, kun oli, aikaisemmin mainitsemani, isohkon hankinnan aika. Ja tämä isohko hankinta oli siis tatuointi. Oon kyllä aina vannonu, että ikinä en ota ulkomailla kuvia, muta kyse ei ollukaan mistään takapajusesta bambumaja tattoosta vaan ihan siististä paikasta.

Löydettiin jo Tokyoon saapuessa netistä siis Horizaru tattoo (http://www.horizaru.com/en), joka vaikutti kaikinpuolin pätevältä mestalta ja sijaitsikin ihan yksinkertasen matkan päässä Asakusasta., Tabatassa.

Katja vaihteli jo hyvissä ajoin maileja paikan kanssa ja sovittiin ensin konsultaatio tapaaminen perjantaille 30.9 klo 15.00, että saadaan selvitettyä tarkkaan mitä halutaan minne ja missä mittakaavassa + mitä maksaa yms yms..perus settiä.

Kaikki piti saada kuitenki hoidettua yhdessä päivässä, koska 2.10 oli jo lento Hongkongiin, joten jatkoaikaa ei kuvien tekemiselle ollu mahdollista varata.

Ite en ollu niin mehuissani vielä tästä tatuointi asiasta, vaikka olin päättäny jo kuvan ja minne se tulis ja muuta. Jotenki se tuntu vaan niin kaukaselta ajatukselta ja oli päätöksenä niin yhtäkkinen (yleensä siis suunnittelen ja mehustelen kuviani vuoden päivät ennenkä toteutan) että jotenki ei fiilikset pysyny päätösten vauhdissa. 


Konsultaatiossa päätettiin, että Horizarun "oppipoika" Shin tekee mun kuvan ja Horizaru Katjan. Ajan ja mun budjetin säästämiseksi. (Mietin kyllä pitkään, että onko tämä sellanen asia missä kannattaa oppipojan merkeissä sniiduilla, koska oon aika tarkkana näistä, mutta sain selata Shinin kansiota ja uskalsin ottaa riskin). jätin ideani Shinille, josta se sais muokata oman visionsa. Ja jos en vieläkään ollu huippu mehuissani ajatuksesta niin suunnitelman kolahtaessa mailiboksiin meinasin poksahtaa innosta.




Olin päättäny, että haluisin junan symboloimaan Japaniin päättyvää reissun juna teemaa ja numerot 87 meinaa tunteja jotka vietettiin junassa yhtäsoittoa. Ja Shinin suunnitelma on parempi, ku uskalsin toivoa!



Ja olin aika tarkkana siitä, että studiossa pitää olla kaikki kunnossa, mutta onneksi haukan katseeni tavotti autoklaavin ja ultrapesurin ja kivasti käytti pojat kelmua ja muovia, joten ansaitsivat luottamukseni. Varmaa ainut asia missä oon nipo. Tatuoinnit: Kuka tekee ja missä tekee!

Mallailuluu

Siitä sitten

Shin ja mun kinttu


Hyvin hyvin alussa


4h ja valmis                                                    Ja 3 viikkoa vanhana
Sellasissa hommissa se meidän viimenen päivä Japanissa sitten vierähti ja jäljellä oli enää pakkaamista ja valmistautumista seuraavan aamun lähtöön. 

Rahan meno:

Matkat:
-menopaluu Tabata Y300

Ruoka:
-Y2352 

Muut huvit:
-Tatuointi Y30 000

yht: Y32 652 (n.251,17€)