Netistä löyty, treenausta ajatellen, kaks vaihtoehtoa. American Club ja World Gym. Aluksi ajattelin World Gymiä, mutta luettuani joltain foorumilta, että se on paskalla musiikilla varustettu pimeä loukko, jossa yritetään kusettaa sulta rahaa, päätin, että lähden kokeilemaan AC:tä.
Loikkasin metroon, sutkutin muutaman pysäkin välin (Gongguan - Yanshan), kävelin 2km 30 asteen helteessä reppu selässä vain tullakseni siihen tulokseen, että kyseessä oli joku varakkaiden statuksen taputtelu seura, jonne mulla ei ollu mitään asiaa. Se kävi respa muijan pitkästä päästä varpaisiin tuijotuksesta ja "Members only" -tokasusta hyvin selväksi. Ehkä vähä myös siitä, että pihassa seiso ainoastaan mustia, kiiltäviä, isoja autoja ja paikan yhteydessä oli pikkunen viinibaari. WTF. Tiesin kyllä minne en tatuointeineni ja turistishortseineni kuulu.
 |
| Salin metsästysreissulta Yuanshan |
Mutta minäpä en aikonu luovuttaa, takas 2km:n matka metrolle, muutama pysäkin väli täysin toiseen suuntaan(yuanshan - ) 1km kävelyä ja lähdin tsekkaamaan World Gymin. Ja mullahan ei ollu WG:n osotetta ylhäällä eikä karttaa puhelimessa sinne, koska olin jo varautunu jääväni AC:lle, muistin vaan, että se on jossain kauppakeskuksessa ja mun onneksi Metro asemalla oli opasteet Carrefour kaupakeskukseen ja siitä palautuki mieleen, että sehän on siellä.
Päätin jo päässäni hinnan mitä suostun viikon treeneistä maksamaan ja päätin pysyä siinä. Ja mietin jo valmiiksi miten sellaset keskustelut käydään englanniksi. Psyykkasin itteeni ihan huolella sellaseen kädenvääntö mielentilaan niiden netistä luettujen mielipiteiden perusteella.
Asia nyt ei kuitenkaan osottautunu taas ihan luulemani kaltaiseksi vaan ensinnäkään paikalla ei ollu ketään kuka osaa englantia ja jouduin siis pelkäämääni tilanteeseen ja kielitaitoni kanssan puhelinkeskusteluun. Yllätyksekseni sain kuitenkin selvitettyä mitä olen vailla ja sovittua tapaamisen jonkun yhteisen kielen omaavan miespuolisen henkilön kanssa seuraavaksi päiväksi. Eli salihaaveet siltä päivää oli kuopattu, mutta olin kyllä yhdet cardiot siinä metsästyksen ohessa vetänyt ihan helposti, että lihaskunnon saatto huoletta jättää seuraavalle päivälle.
Näin siis vitusti vaivaa, mutta en saanu aikaan oikein yhtään mitään...tai siltä se tuntu, ku vieläkään en tienny että pääsenkö treenaamaan vai en ollenkaan.
Seuraavana päivänä liitelin puolen päivän jälkeen paikalle ja vihdoin paikalla oli joku, varmaan mun ikänen, miespuolinen työntekijä, joka tuli selvittämään mun kanssa sitä sali asiaa.
Niillä ois ollu tarjolla vaan jotain vuoden jäsenyyksiä ja hän tiedusteli, että miten kauan meinasin olla Taiwanissa ja monena päivänä treenailla. Sanoin, että joku nelisen päivää varmaan kerkeen treenailee, että jos saisin sitte jonku päiväpassin tmv. No sellasta heillä ei ollu mulle myydä, ku ainoastaan pidempiaikaset jäsenyydet oli mahdollisia. MUTTA hän sitten kysy, että jos hän kirjottaa mulle viikon ilmaispassin niin käykö sellanen? Olin ihan, että WTF?? Freepass?? Ja ihan epäuskosena vielä, ku tyyppi alko kirjottaa mun tietoja sellaseen lomakkeeseen, kysyin, että niin mutta mitä se maksaa?? Tyyppi katto mua vähä, ku jotain ääliötä, että niiiih...se on ilmanen. Aha. Ilmanen..no perkele. Johan kävi munkki. Buahhahah!!
En siis yhtään suotta vuodattanu verta ja hikeä. Pääsin treenaamaan. Hihhih. Siinä taas otin ilon irti siitä asiasta Taiwanissa!!
Ja en tiedä missä salilla kaikki ne on käyny, jotka sitä WorldGymiä (www.worldgym.com) netissä haukku, mutta mulle ainaki riitti 2 kerrosta kuntoilutilaa, ihan mun mielestä, vaativampaanki makuun varustetuilla herkuilla. Sain myös erittäin moitteetonta palvelua.
 |
| alakerran osastoa |
 |
| Cardiotaki mahtu harjottamaan |
 |
| Yläkerran tilaa |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti