keskiviikko 19. helmikuuta 2014

Sokerihiiren kuolema?

Luin tuossa eräästä blogista tankkauspäivästä ja tämä tapahtuma oli toteutettu myös kuvin. Ohessa oli myös selostus siitä miten telkkaria katsellessa ei ollut uponnut, kuin pari hassua palaa tummaasuklaata ja kuorrutetut pähkinätkin oli joutunut jo ahtaa väkisin sisuksiin. 

Nauratti. Niin varmaan. Kunhan kirjottaa, ettei muka enää yhtään uppoa herkut, kun niitä saa ja ei sokerista voi mitenkään tulla huono olo. Ei se vaan ole mahdollista. Ite ainakin aion vetää niin tolkuttomat sokeriöyskyt heti, kun se vaan on mahdollista, että oksat pois.

Niimpä niimpä. No..tästä päästään siihen Mannisen banaani-toffee vanukkaaseen, joka oli eilen testissä. Ja kyllä...olihan se hyvää ja olin niin onnellinen, kun kaapaisin sitä suuhuni ja tunsin miten ihanan makeaa se on, MUTTA se kulhollinen, loppua kohden, alko tuntua niiiiiin ällömakealta ja jälkeenkin päin jäi vielä sellanen outo ÖRP fiilis siitä kaikesta makeudesta mitä olin juuri työntänyt kitusiini, että heräs ihan pelko, että voiko nyt tosiaan olla niin, että en pystykkään enää tunkemaan samalla tavalla esim. karkkia naamaan tai vetämään litran mudcake jäätelöä yksinäni huppuun yhdeltä istumalta TAI järsimään kokonaista suklaalevyä vain kuorien välillä paperia tieltä, alusta loppuun yhdellä kertaa? Siis wtf?


Manninen..joka näyttää vauvan puglulta, mutta maistuu ihan hyvälle, jos tykkää makeasta!!


Mutta en vielä hätäänny. Voihan se olla niin, että mun kroppa hylkii vaan keinotekoista makeutta ja kunnon sokeri on edelleen tervetullutta tavaraa samassa mittakaavassa, kuin aiemminkin. hahha!! Jää nähtäväksi onko se sisäinen sokerihiiri kuollut vai vieläkö se sätkii??

Ja sitten asiaan; viime sunnuntain mittausrapsa PT:lle. Saimpas paluu postissa tiedotteen tulevana sunnuntaina järjestettävästä tankkauspäivästä ja kysyessäni mahdollisuutta suorittaa se esim. syömällä kilo makuunin irtokarkkeja, sain viileähkön vastauksen, jossa evättiin moiset haaveet. Yllättävää. Ja ohjeet luvattiin toimittaa lopummasta viikkoa. Jännä nähdä mitä sämpylää ja extra makaronia tungen lopulta turpaani.

Valitettavasti joudun ehkä kapinoimaan ja haukkaamaan palan jotain suklaata, jos sitä ei erikseen ohjeessa ole. Kärsin syvistä vieroitusoireista, jotka on pahemmat, kuin tupakkaa lopettaessani koskaan!


Haluan myös ransakalaisia ja BBQ kastiketta! Sipulirenkaita! Guacamolea! Suklaakakkua! Juustokakkua! Sushia! Kiinalaista! Lettuja! Pannukakkua! Jäätelöä! Jappia! Muffinseja! AURAJUUSTOA! Ja kyllä..olen tietoinen, ettei tankkauspäivä tarkoita moista vapaasti mättämistä, mutta saan kai haaveilla...edes vähän. -.-

Noh..tuli mitä hyvänsä niin toistaiseksi odotan melko innolla tankkausta, vaikka tiedänkin, että mulla tulee olemaan vatsa sekaisin ja maanantaina sellaset hiilarisilmät, että oksat pois, mutta se varmistaa sen, että pysyn taas vähän aikaa tyytyväisenä ruokavalioni kanssa, kun verestän muistia siitä miten kauheelta hiilaripöhö tuntuu! Ku nyt olemus on ollu pelkästään ihanan kevyt ja piukka. (paitsi sillon yks sunnuntai)

Sitten sananen Mutant Mayhemistä. Sangen toimivaa juu. Ja makuna apple oli oikein hyvä. Mutta älkää hyvät ihmiset ottako sitä seitsemältä illalla. Treenihän kulki ihan hitokseen täydellisesti! Huolestuin vasta, kun touhotin kotiin tappavalta treeniltä ja pistin koko keittiön järjestykseen ja lopulta makasin edelleen 02.30 silmät teelautasen kokosina sängyssä valveilla ja sydän hakkas tuhatta ja sataa. Ehkä puolitan annoksen tai alan käymään aamusin treenillä. Mutta tommonen valvominen ei käy laatuunsa!

Aamulla vääntäydyinkin 6.30 reippaalle aamulenkille ja tänään onneksi sali vapaa. Veikkailen, että jos vaan pystyn olla ottamatta päikkäreitä, ens yönä uni maistuu. Tai olis todellaki parempi!


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti