My Happiness: Ohi on!

Noin. Tammikuun rasvanpoltto olis nyt taputeltu. Kehonkoostumusmittaus suoritettu eilen. Paino ei ole vuodessa muuttunut miksikään, mutta se MIKÄ minussa painaa ON ja se on hienoa. Ihan alkuperäisestä lähtötilanteesta siis rasvaprosentti -3,9% (nyt siis 26,3%), lihasluustoprosentti +2,1% ( nyt 32,5%), painoindeksi 22,3 ja sisäelinrasvan osuus 4% (alhainen 1-9). Ja ohjaajan sanojen mukaan oon kuulemma ihanne arvoissa. \o/ Omasta puolesta voisin kyllä nitistää rasvaprosenttia vielä 2-3% (mun ikäisen huippu-urheilija naisen rasvaprosentti on siis alle 21% vertailuna, että mulla ei sinne asti oo jakoja, jos en meinannu todella keskittyä pelkästään treenille ja uskon, et tää kuukaus nyt riitti vähäks aikaa noin totaalista kuritusta).

Viikko projektin alkamisesta

2 viikkoa projektin aloittamisesta

4 viikkoa alotuksesta

Vähä on myös selkälihasta.

viikko 4 + 1 päivä. END!

Ja nyt tulin sitten eilen vetässeeksi muistin virkistykseksi karkkeja ja leipää. Olihan ne karkit ihania..etenkin SUKLAAAAA, mutta empä kyllä mistään kummosesta oo jääny paitsi ja ajattelinki yrittää ihan viikolla noudatella tota leivätöntä linjaa ja jos nyt selkärankaa olis sen verta tämänkin jälkeen, että ei joka viikonloppu tarttis pitää mitään nami mättäjäisiä.

Jännä miten ihminen tottuu johonkin tiettyyn asiaan ja sen tietyn asian muuttuminen yht´äkkiä jotenki riipaisee mieltä. Esim. eilen olin niin hukassa, aamulla töihin lähtiessä, siitä, että en ollu tehny ja punninnu eväitä valmiiksi, että en saanu ostettua matkalta mitään syötävää mukaan. Ahdisti, kun oli niin paljo valinnan varaa. Loppujen lopuksi tilasin töihin Kreikkalaisen salaatin...(enkä syönyt sitä mukana tulevaa ihanaa, pulleaa ja lämmintä leipää!!!).

Sama oli illalla karkki ostosten kanssa. Nyt, ku siitä tuli luvallista niin yht´äkkiä mun ei ois ollukaan mikään pakko saada nameja. Että toimii se näköjään vielä tällee "vanhempanakin" se "kaikki kielletty on kivaa" -periaate.

Mutta vedin siis ihan tajuttomat suklaa överit kaikesta epäilyistäni ja ahdistuksista huolimatta ja nyt se oloki on sen mukainen. Örp! Että voi sitä koittaa jättää vähemmällekin tulevaisuudessa. Vaikka suussa maistuis hyvälle niin ei se korvaa sitä pahaa fyysistä oloa minkä noi paskat saa aikaan. Kun munkaan sanavarastoon ei sana "kohtuus" tuossa asiassa kuulu ollenkaan.

Mutta. GFG on siis saapunut päätökseensä ja toivotaan, että onnistun siitä huolimatta säilyttämään saavutetun kunnon ja että siitä jäi jotain pysyvää ruokavalioon.