Mainio Maanantai, voiko olla?

Moosestelin jonkun blogin viestikenttään jo tästä fitness friikahtamisesta, kun ihmiset nyt sekos tuon Jyväskylän seurauksena, joten jäävään sen tämän pidemmittä puheitta nyt tästä. Minun syömishäiriöinen mielipiteeni lienee selvä, kun noihin kevään kisoihin olen matkalla. 

 No niin. Täälä ollaankin sitten ajoissa asialla. Kerrankin! Kopsuttimet nasahti postiluukkuun, kuin myös bikini versiot, joita halusin värin vuoksi kokeilla ja tilasin kenkien kanssa, kun eivät maksaneet juuri mitään. Hihiih. Ja aika nappi valinta, mutta katsotaan vielä. Niistä aidoista oikeista kisabikineistä varausmaksu maksettu. Ensin ajattelin, että vertailen ja tongin tekijöitä, mutta mun tuurilla sillä menolla jää bikinit saamatta, joten helpoimmalla ja varmimmalla pääsen, kun liityin Biancaneven asiakaskuntaan ja kerta olen kyseisen puljun kanssa samassa kaupungissakin niin helpottaa sovituksia ja muita meininkejä. Mulla on kuitenkin ihan s*atanasti tekemistä sen hammashymyn ja kävelyn kanssa niin haluan, että sielä lavalla edes ne bikinit on varma asia!

Mikolle lähettelin mittoja viime viikolla ja tuomio tuli tänään, että hyvin alkaa massaa kertymään ja niillä jatketaan. Joo on tosiaan massaa kyllä kerääntynyt omastakin mielestä. Huomaa, että olkapäät ovat selkeästi kasvusuunnassa ja saaneet hiukan muotoa, kuin myös selkä on levinnyt ja jopa takareittä alkanut tulemaan. Mukavaa! Vatsapalat toki on muisto vain, mutta onneksi tiedän, että ne on siellä, vaikkei näkyvissä. hahah!

Samalla puhuttiin, että lokakuussa voisi olla kuntotsekkailun paikka ja eiköhän niillä main ala sitten dietin alottelu ajankohtakin selviämään, vaikka jotenkin tuntuu, että omasta dietistä ei välttämättä tulisi niin kamalan pitkä tai ainakaan tuskin kovin tiukalla lähdetään liikenteeseen. Tämä kroppa, kun on tähän asti toiminut niin loistavasti ja reagoi kaikkiin mahdollisiin muutoksiin. Ja ei tässä ole myöskään mitään järjetöntä rasvavuorta ehditty rakentaa, joten en jaksa uskoa, että alkuun olen kovinkaan tiukilla, mutta jää nähtäväksi. Ja mähän toivon, että armas kroppani pelittää yhtä hienosti alusta loppuun niinkuin tähänkin asti.

Eilen kipasin pyynikillä vetämässä porrastreenit ja kyllä taas soijaa pukkas aika huolellisesti ja kintuissa säkenöi. Oli pakko tehdä yks ylimääräinen kierros, kun tuntu kerta, että jaksaa. Tänään käyn vääntämässä omassa seurassani olkapäät ja huomenna on Marian kanssa luvassa kinttutreeniä ja keskiviikkona selkää. Saadaan taas pari ekstra tehokasta treenipäivää viikkoon, vaikka vannon, että teen kyllä yksinänikin parhaani, mutta yksin pakkotoistot vaan ei ole mahdollisia tai terveellisiä ainakaan. Pitää tyytyvä pudotussarjoihin, jos haluaa erikoistekniikoilla itsekseen pelata.

Taas vedellään treenit putkeen tällä viikolla, kun loppu viikosta on menoja. Torstaihin asti putkeen, pe-la vp ja su portaat. Jos seuraavalla viikolla päästäis takas siihen treeni-treeni-vp-treeni-treeni-vp-treeni systeemiin. Monta viikkoa tehty nyt näitä putkeen sykkimisiä ja vapaat tulee aina kulutettua johonkin sovittuihin menoihin niin ei sitä varsinaista laakereillaan makaamista ihan täälä kotioloissa juurikaan ole, joka olis kyllä myös tarpeellista välillä. 

Tänään on ollu hassu päivä. Maanantai ja oon ollu ihan jossain ihme hepuleissa. Aamupäivä meni hirnuessa ihan yksinään tässä sohvan kulmassa ihan kaikelle ja ei niin yhtään millekään. 

Tyytyväisyys ja elämän luistaminen sujuvasti kulkee ilmeisesti hyvinkin paljon käsikädessä. Huomaan, että nyt kun oon koko ajan hyvällä tuulella, hymyilen ja nauran paljon..on tässä mun elämässä aika mitätön määrä murheita. Silloin, kun olin koko ajan pahan tuulinen, ei hymyilyttänyt saati naurattanut ikinä..tuntu, että samaan aikaan tapahtu koko ajan jotain vastoinkäymisiä ja kaikki romahti niskaan yht'aikaa.

Tasan kuukausi sitten taisin kirjoittaa täälä blogissa, että päätän jatkaa elämistäni eteenpäin ja jättää kaiken sonnan taakseni. Ja totta hitossa...niin oon tehny ja niin on käyny. Viikossa on paljon enempi niitä päiviä, kun havahdun siihen, että menneet asiat käväsee mielessä vasta illalla, kuin niitä, että miettisin ja hautoisin niitä aamusta iltaan. Sellasia kokonaisia hautomispäiviä ei enää ole. On jopa hetkiä, jolloin nauran ääneen sen kaiken takia mitä ihan itse pistin itseni käymään läpi.

^^ Pakko jakaa tuo täälläkin. Se on niiiiiin hyvä! Liitymättä millään tavalla ylläolevaan tekstiin!

Mainiota viikon alkua!

<3 K