Tulin viettelemään pääsiäistä tänne Seinäjoelle ja lupauduin viimein lähtemään treffeille ja pitämään ruokavaliostani pienimuotoisen hölläpäivän omin lupineni.
Koko operaatio oli mulle haasteellinen jo siitäkin puolesta, että treffiseura ei oo nähny mun koskaan syövän ruokavalion ulkopuolista ruokaa ja mun on vaikea syödä, jos en tiedä mitä syön, ihmisen seurassa, jota en vielä läpikotaisin tunne. Se ongelma ei liity mitenkään fitnekseen vaan se on ollu mulla vuosikaudet.
Päätettiin käydä kiinalaisessa ravintolassa ja ehdittiin paikalle vielä buffetti aikaan. Buffetista selvisin aika kivasti. Söin kyllä ja hain lisääkin, mutta pysyttelin muutamissa susheissa, kanassa ja härässä. Mihkään friteerattuun en koskenut enkä ylimääräisiin kastikkeisiin, soijan lisäksi. Vettä ruokajuomana...niinkuin aina.
Kiinalaisesta lähtiessä oli jo maha aika täynnä. Sen verran täynnä, että omat ruuat ei ikinä saa mua tuntemaan sellasta täyttä oloa. Kuitenkin...päätin, että nyt NYT vedän niitä irtokarkkeja kerta oon niitä himoinnu viikko tolkulla ja käytiinkin sitten ABC:llä kaupassa ja niinkuin arvata saattaa...mun irtokarkkien ostelu ei oo mitään sivistynyttä touhua...805g....KYLLÄ. Sinällään aika aisoissa oleva lukema, kun makuunissa ei ikinä päästä alle 1200g. Ja se on totuus. -.-
Noh...tarviiko tässä enempää mennä yksityiskohtiin. Kiinalainen + 805g irtokarkkia = IHAN VITUN PAHA OLO! (onneks en syöny noita karkkeja yksin, mutta varmasti enimmän osan kuitenkin)
Tästä päästään nyt tähän elämästä nauttimiseen.
Mietin eilen, kun pitelin vatsaani sohvalla ja tunnustelin, että pitääkö juosta oksentamaan, että onko tämä oikeesti kivaa. Onko ne karkit ja paskan sisäänsä sullominen niin hiton suurta elämisen juhlaa, että ilman sitä ei pärjää. Mun sana varastoon ei kuulu kohtuus. Ei ole olemassa mitään yhtä suklaa palaa tai yhtä nallekarkkia. Se on kilo tai ei mitään.
Ja toiset elää noin joka päivä. On ihan normaalia olla joka päivä noin ähkyssä nukkumaan käydessä. On ihan normaalia, että röyhtäsyn yhteydessä edellisen aterian kananpalat ja riisi nousee takasi suuhun, kun on kirjaimellisesti kurkkuaan myöten täynnä kaikkea! Ja kaikista pahinta...on ihan normaalia, että seuraava päivä ja sitä seuraava ja sitä seuraava jatkuu samalla tavalla!
Eilen nukkumaan käydessä olin tosi onnellinen siitä tiedosta, että aamu alkaa kaurapuurolla ja koko päivä jatkuu, mun omalla, normaalilla ruokavaliolla ja seuraavat päivät tästä eteenpäin!
 |
| mmmm..aamupuuro ja mehukeitto! Love it! <3 |
Meni se eilinen muuten ihan kivasti. Käytiin treenillä aamupäivästä ja tein olkapäät. Sain tosi hyvän tuntuman ja aika komeen pumpin aikaseksi. Alkaa olkapäät näyttää jo aika kivalta mun mielestä..tai huomaa, että töitä on tehty.
Myös söin kaikki listani vaatimat ruuat noiden karkkieni lisäksi, vaikka voin sanoa, että ois tehny mieli iltarahkat vähän jättää välistä, mutta väkisin tukin ne naamaan, koska niistä vaan on pidettävä kiinni, vaikka mitä shaibaa tunkis lisäksi nassuun. (Tääki on niin tyhmää..ethän sä nyt ala sun terveellisistä ruoista karsimaan kalorien ylityksen pelossa vaan sä karsit siitä paskasta, jos jostain...ihmisten vitun logiikka. "Jos syön tän suklaan niin jätän päivällä parsat syömättä." wtf?)
Loppuun vielä, että treffithän oli onnistuneet seuran puolesta ja kiinalainen ruoka on ihan mun lempparia joten ilta oli kaiken kaikkiaan huippu! Elämästä nauttimiseen ei välttämättä tarvita sitä sokeria, alkoholia tai rasvaa. Siihen riittää moni muukin asia. Ja väitän, että jos oisin jättäny noi hiton irttarit vetämättä, ois tämäki aamu saanu vastaansa jokusen asteen onnellisemman tytön. :)
Mutta tarvitsin noi överit, että pääsin viikkokausia vaivanneista himoista eroon. Kiitos nam!
Hyvää pääsiäistä kaikille tasapuolisesti. Muistakaa kohtuus..kaikessa! :D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti