Monet tuntuu unohtaneen sen tosiasian, että puuhastelen näitä asioita ihan vapaaehtoisesti. Että kyllä mä voin juoda, jos haluan. Ihan tasan tarkkaan niin usein ja paljon, kuin haluan. Olen aikuinen, vissiin ihan terveen paperit omaava, ihminen, jolla on päätäntävalta omissa pikku tassuissa.
Juominen ylipäätään...hmm..sitä on tullu läträttyä tässä elämässä ihan H-I-T-O-S-T-I!! Oon se joukon bilehile, joka on ollu AINA valmis bileisiin ja joka on heittämällä jaksanu vetää useemman päivän putkeen aamusta asti.
Siksi kai se on monelle niin outoa, että nyt oon se joka kieltäytyy viinasta, koska olin viimenen ihminen kenestä ois koskaan uskonu, että laitan korkin kiinni. En vielä vuosi sitte olisi itekään uskonu sitä itestäni.
Oletin, että elämä ilman viinaa olis ollu mulle jotenkin haastavaa, mutta eih. Mulla ei oo kertakaikkiaan mitään ongelmaa sen kanssa. Tämä on enemmän, kuin jees.
Mutta en nyt ala jeesustelemaan sitä miten hirveetä on katella, ku ihmiset örveltää baarien edustoilla ja oksentavat päälleen puistossa. Sellanen sitä on iteki ollu ja on, koska en todellakaan väitä, että en juo enää koskaan (en kyllä myöskään väitä, ettenkö vois olla myös juomatta..), etten koskaan enää ryömi räkäposkella jonkun baarin narikkaan ja yritä oksennus suussa pokata siitä itelleni mies seuraa laihoin tuloksin. Etten enää koskaan makaa suihkun lattialla alasti, moukarin tavoin jyskyttävän valkkaripäänsäryn kourissa ja valuta oksennusta lattiakaivoon. Ei ei ei. Uskon syvästi, että nämä valitettavat tapahtumat ovat vielä toistuvina edessäpäin.
Ainut syy sille miksi en juuri nyt juo, on edessä siintävät kisahaaveet ja haluan epätoivoisesti, että kun kisat on käyty ja oli sijotus mikä tahansa, että voin katsoa itseäni peilistä ja voin sanoa, että todellakin tein kaikkeni, etten olisi voinut tehdä enää mitään paremmin ja olla näin tyytyväinen suoritukseeni! Ja jos nyt juon, jos nyt en noudata annettuja ohjeita ja suosituksia, en voi katsoa silloin sinne peiliin ja olla tyytyväinen. Ja silloin kaikki valuu hukkaan. Silloin pyyhin omaehtoisesti persettä koko tällä vuodella enkä voi ikinä antaa anteeksi itselleni, jos teen tätä jotenkin 72%:sti. Jos jotakin tehdään niin se tehdään kunnolla!
En missään tapauksessa lähde väittämään, ettei sortumisen vaaraa ole tai ettei sitä tule tapahtumaan. Matkaa on vasta 3kk takana ja rutosti paljon enemmän edessä, mutta tällä hetkellä kaikki tuntuu niin yksinkertaiselta ja selkeältä. Tiedän mitä haluan ja tiedän miten se saavutetaan ja tiedän myös, että sen saavuttaminen on mulle tärkeämpää, kuin yksikään jurri tai yksikään syöty pizza. SIKSI mua ei vituta yhtään, etten "voi" juoda.
Ja lupailin tuolloin marraskuussa, projektin alkaessa, että raportoin hiukka yritelmistäni bilettää selvinpäin ja sehän on siis onnistunu vallan mainiosti. Jotenki sitä on saanu kasvatettua itsetuntoa ja alkanu viihtyä niin hyvin omissa nahoissaan, että oleminen näin..omana itsenä on helppoa ja mukavaa. :)
Moni myös tuntuu kuvittelevan, että mun kanssa ei nyt sitten voi viettää viikonloppuja, lähteä baariin tmv, kun en juo. Niin...no ei se muiden juominen todellakaan haittaa mua enkä tuomitse ketään. Kyllä mun seurassa voi olla just niin perseet, kun haluaa...itseasiassa parempihan se niin on, ku mulla kerranki pysyy se järki päässä niin voin vuorostani huolehtia muista, kun yleensä oon ollu aina se huolehdittava. Hahhah.
Näillä viinamietteillä on hyvä jatkaa darratonta sunnuntaita ja alkaa suunnitella salille siirtymistä. Sunnuntaisin aamuaerotki voi vetää vähä myöhemmin, ku vielä kasiltakaan ei ketään liiku missään. Jännä. :D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti