Sehän se olis sitten se suuntani. Torstaina alkaa vuosivalmennus ja aika intopiukeena ootan mitä tuleman pitää.
Uskon, että kisa ajankohta tulee olemaan 2015, vaikka ehdottomasti mullekaikkihetinyt -ihmisenä haluaisin tähdätä ensi vuoteen, mutta reissun yms stressi tekijöiden takia uskon sen ajankohdan olevan kuntooni nähden aivan liian kiireinen.
Tarkotus oli, reissusta palattua, ponkasta ihan heti salille, unohtaa sosiaalinen elämä ja karkkihyllyt, että ois edes jotain mahiksia vuoteen 2014, mutta eihän se asia menny yhtään niinku olin suunnitellu. Salille palasin kyllä kovalla sykkeellä ja ruokavalioonkin...arkipäivisin, mutta nuo viikonloppu huminat ei sitten oikein jäänykkään. Oli tietty ikävä kavereita ja huijasin itteeni, että kyllä nyt yhen päivän viikosta voi ottaa. No jooh. Kaikki tietää ettei voi! Seuraavana päivänä aamupuuron mättäminen suklaamuffinsien sijasta ja aamuaerobisilla käyntihän on sula mahdottomuus. Joten, jos alunalkajaanki vuosi 2014 oli tähtäimenä häilyvä, on se nyt lähes näkymätön ja en voi, kun syyttää itseäni. Siitähän ei päästä minnekään.
Torstaina varmaan selviää enemmän ja tiedän mitä alan tehdä ja millä ajalla. Oon kuitenki superinnoissani!!
Ja nyt, kun on ollu tapetilla tämä "Bikini fitness muoti-ilmiönä" -asia niin pakko varmaan iteki sanoa siitä sananen, vaikka turpa kiinni oleminen ois varmaan järkevintä, mutta enhän minä voi.
Tämä nk. kohu hivuttelee niitä asioita, mitkä on kaikessa ongelmana, kun kyseessä on naissukupuoli. Onko miesten kisapuolella samanlaista kuohuntaa? Vääntääkö äijät tai purnaako ne jossain netissä tai pukuhuoneessa siitä kuka saa ja kenen ei pitäis osallistua mihinkin lajiin tai sarjaan. Ja sitte kirjotellaan ja tapellaan ja supistaan, kun tuokin luulee olevansa niin fucking fitness ja toinen huutaa, et saan mä olla fitness jos haluun. Hmmm..rohkenen epäillä tai sitte oon väärässä ja ihan vitun pihalla maailman menosta...ja nykypäivän miehisyydestä. :D
Jospa kokeillaan ihan sellasta, että keskitytään niihin omiin hommiin jokainen. Erityisesti me ämmät, ku meillä on niin ärsyttävä pätemisen ja toisten dissaamisen tarve. Siis jumalauta! Suurin osa meistä, jotka tietää mitä on fitness, jollain tavalla pyrkii pitämään kunnostaan huolta, elämään terveellisesti jne. Toiset haluaa kisata, toiset ei, mutta onko kumpikaan vaihtoehto keltään muulta pois? Ei, ei se ole. Kaiken tämän "muiden ratkaisuista ärsyyntymisenergian", kun laittais johonki järkevään tekemiseen niin sitä saattas saada ihan älyttömästi aikaan.
Ite en henk.koht. tiiä mistään mitään. Joku aavistus on siitä, että kisaaminen tulee olemaan kaikkee muuta, ku helppoo ja veikkaan, et mun aavistus menee, todellisuuden läjähtäessä naamaan, potenssiin sata. En oo treenaillu, ku pari vuotta, josta vuoden enempi tosissani. Sitä ennen poltin, ryyppäsin, söin ja jojo laihdutin.
Tykkään haastaa itseni ja viime vuoden haaste oli röökinpolton lopetus ja tsippatsappa..onnistuin, koska päätin niin! Ja koska henki kulkee salilla sen ansiosta paremmin ja tulostakin alko näkymään..aloin haaveilla seuraavasta itseni haastamisprojektista eli bikini fitnessistä. Ja sitä kohti aion mennä. Emmä oo kysyny kenenkään mielipidettä siihen enkä aio kysyä. Mutta ei mulla oo myöskään mielipidettä siihen asiaan, jos jollain on tai ei ole samoja aikeita. Mitä jos tahoillamme dumpataan ne energiat siihen treeniin ja lakataan tuijottamasta ja arvostelemasta muita ihmisiä ja heidän valintoja.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti