Eilen kävin siis sovitussa PT tapaamisessa.
Mua jännitti ihan yliyliyli paljo koko tapaaminen ja rakentelin päässäni jo kauhuskenaarioita siitä miten saan huutia mun kunnosta ja kuinka mulle lisätään sali käyntejä ja poistetaan ruokaa ja ja ja...ihan laidasta laitaan mietin kaikkee hirveetä, joka saa mut juoksemaan pois paikalta ennenkä ehditään edes alottaa.
Mutta........
Mitä negatiivisempaa odottaa sen positiivisempaa yleensä saa eikä metsään menny tälläkään kertaa. Ensinnäkin yllätyksekseni sain älyttömät kehut mun lähtökunnosta, vaikka en todellakaan oo tyytyväinen siihen panostukseen minkä annoin ennen näyttäytymistä.
Ekaa kertaa mun elämässä mun lyhyt ja "rasvaa ärsyttävissä paikoissa" -kroppa olikin täydellisen mallinen nimenomaan tähän lajiin. Kerranki se on täydellinen johonkin. Outoa. Yleensä se on nimenomaan ollu sitä epäsopivinta lajia yhtään mihinkään.
En myöskään oo tähän asti syöny kovinkaan väärin. Ruokavalio noudattelee samaa kaavaa aika samoilla raaka-aineilla paitsi, että saan syödä enemmän. IHANAA! Molemmilla lämpimillä aterioilla pastaa! Ja treeni päivinä jopa hedelmää! Aamupalakin runsastui. Syömistä rakastava ihminenhän on innoissaan. Hahhah.
Aamulenkit lyheni. Tuntuu, että mun elämä tässä vaiheessa helpottu siihen nähden mitä oon siitä ite itelleni tehny. Eli..vielä ei olla vaikeuksien äärellä näiden asioiden suhteen. Lienee positiivista, jos ensimmäiseen mahdolliseen kisa-ajankohtaan on 1,5v.
Puolisen tuntia läpikäytiin ruokavaliota ja saliohjelmaa, joka oli laadittu sillä tähtäimellä, että ne bikinit on edessä. Ja sitten salin puolella käytiin jokainen liike läpi. Osan laitteista kanssa voi tulla pitkä ja kivinen tie yhdessä, jos ne jo ilman painoja tuntu ihan hirveeltä paskalta. Aijaijai!! Toistaseksi vielä oon niin sairas, että kiemurtelen innostuksesta. Kyllä se tästä vielä suruksi muuttuu..ei pelkoa.
Viikolla 51 tapaamaan sitten pääjehua, joka kertoo tarkan kisa-ajankohdan. Hiiohoi! Siihen asti persaukset laulamaan (tai räjäyttelemään trip mehuja niinkun valmentajani hauskasti ilmaisi).
Ja tämä kaikkihan tarkottaa myös sitä, että ryyppääminen on nyt sitten virallisesti ohi ja se se onkin saanut jännän efectin aikaan. Minä en olekaan se kenelle se päätös siitä asiasta on vaikein vaan muut ihmiset. Ihan, ku pitäis tuntee jotain huonoa omaatuntoa siitä, että himoitsen tätä bikini fitness asiaa tällä hetkellä. "Aina sitä yhden voi ottaa." "Sulla leviää pää." "Ihanko meinasit 2 vuotta olla juomatta?" "Mites joulu ja uusivuosi ja KESÄ..sullahan on kamala kesä edessä!!".
Niin. Nämäki kai niitä asenne kysymyksiä. Mähän oon juomatta just niin kauan, ku tarve vaatii. En väitä, ettei missään vaiheessa ala vituttaa. Tulen todennäköisesti erakoitumaan, koska en osaa bilettää ilman viinaa. (Vois tietty liittää tähän projektiin ihan kokeiluna tuon viihteellä käymisen selvinpäin. Uskokaa tai älkää..se on mulle ihan utooppista. (pleksit tai ei mitään..hahhah) Joten voisin ihan kirjotella siitäkin tässä sivussa.)
Mutta...tällä hetkellä tämä tavote on sen verran suuri ja tärkeä mulle, että ykskään nautittu bissen tippa ei ole sen tuhoutumisen arvonen. Ja tämän päätöksen ei pitäisi olla keltään muulta pois.
Miljoonasti oon kyllä saanu jo kannustusta kaikilta ja mutsikin lupas jouluksi tehä mulle mun ruokavalio ruokaa. Ehkä se on helpottunu, ettei sen tarvii ostaa mun takia 13kg kinkkua tai väsätä 700 laatikollista lanttu ja maksalaatikkoa. Kerrankin. Ootappas vaan äityli, kun tämä kaikki on ohi niin sitte tehäänki kahden menetetyn joulun edestä!! Ja sillon on varmaan jäljellä vielä tulevan joulun juhlapöydän konvehditkin!! (Ainut suklaa, joka meillä säästyy vuodesta toiseen..)
Näillä eväillä! Tästä lähteekin sitten käyntiin kaikessa ärsyttävyydessään ehkä maailman 750 00000000 Fitness blogi rustailu. Nauttikee!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti