torstai 28. joulukuuta 2017

Tervetuloa 2018!

2017 alkaa olla muisto vain, mutta täytyy sanoa, että hirveän hyvä sellainen.

kuva: buzzfeed.com

Vaikka tässä vuodessa on riittänyt rutinaa, joka on johtunut kipuilusta menetetyn vapaa-ajan vuoksi. Ja se on siis oikeasti ollut mennyttä. Tähän vuoteen on mahtunut kolmen viikon työputkia ilman vapaita, satoja kilometrejä matkustamista kakkosoduunin perässä, yritelmiä siitä huolimatta pitää jotenkin sosiaalista elämää yllä, huolta parisuhteesta, jonka pääpaino on valitettavasti jäänyt auton ja kortin omistavalle miehekkeelle, ja siihen päälle treenaamista vähintään 4krt/vko, ruokien iänikuista punnitsemista, kouluun hakemista(ja siis hei...keksin tuossa kolmenkympin kynnyksellä mikä haluan olla isona...taas....) ja mitä vielä. Kiireen ja stressin suurin syypää katselee peilistä, silti tänä vuonna elämä on kyllä näytellyt ne parhaat puolensa enkä juuri voisi enempää toivoa.

Alkuvuodesta päätin, että vois olla taas ihan mukava käydä oikeissa töissä, hain kaffilantädin pestiä ja sain sen. Tämä pesti tosin siirsi reissu suunnitelmia, mutta loppujen lopuksi se ei haittaa tippaakaan, koska oon saanu hyvin rahaa säästöön ja tutustunu ihan huippu tyyppeihin. Vaikea uskoa, että jossain paikassa voi olla niin paljon porukkaa töissä, pääasiassa naisia ja silti tyypit voi olla kaikki huippuja ja meininki enemmän, kuin jees. <3 (vaikka itse ravintola-ala ei taidakaan olla se meikäläisen juttu pidemässä juoksussa.....)



Oon tutustunut myös tämän vuoden aikana tuohon mun ihanaan mieheen paremmin ja tosiaan tajunnu vielä enemmän miten mahtava tyyppi se on. Että mulla on oikeasti käynyt hitonmoinen tuuri.  Oon ihan korviani myöten rakastunut ja se on parasta.

Mun alltime parhaat ystävät ovat säilyneet matkassa ja oon tajunnut, että se meikäläisen porukka on varmaan siinä. En tiedä tuunko enää koskaan löytämään ihmisiä, jotka ikinä saavuttais mun elämässä sitä paikkaa, joka heillä on ja saavuttaisinko itse kenenkään elämässä sitä paikkaa, jonka olen heidän elämässään saanut. On täs porukkaa tullut ja mennyt, mutta aina lopulta he ovat, vuodesta toiseen, jäljellä. Eikä se haittaa yhtään. <3

Mulla on kaikki mitä toivoa saattaa; Ihana Mies, perhe, ystävät, kaksi työtä( joista voin lähteä 3kk:n lomalle ja palata takaisin), rahaa säästössä reissua varten, laskut maksettu, katto pään päällä ja ruokaa kaapissa.  Kiitos 2017, että olit niin huippu! Toivottavasti 2018 ois ainakin yhtä hyvä! 

Hyvää uutta vuotta jokaiselle! 

perjantai 8. joulukuuta 2017

Lentobongailun ABC ja lento Australiaan alle 400€

Lentobongailu. Tuo matkaa edeltävän ajan paras osuus. Sniiduilu ja lukuisten mahdollisuuksien läpikäynti on aivan parasta hommaa ja siivittää mukavasti reissumehustelua. Ai, että se fiilis, kun tiedät, että voit matkustaa ihan mitä kautta vaan ja pysähtyä ihan minne vaan miten pitkäksi aikaa tahansa. Meikäläinen haali menolennot Australian Cairnsin huokeaan 398,10e:n hintaan. Tosin lisähintaa tuo sitten toki 4 päivän stoppi Singaporessa ja 6 päivän stoppi Balilla, jotka ovat suunnitelmalliset kauttakulku pisteet, mutta mieluummin lykkään lennoista säästetyt pennoset kahden lisäkohteen tutkailuun, kuin mahdollisimman suoran lennon lentomukavuuteen. Katsotaan ripeää ja mukavaa lentoa sitten kotiin päin. Siinä määrin missä lento nyt voi olla mukava. (Tällä hetkellä pikaisesti skyscannerista katsottuna 678€ olisi halvin lento samaisena päivänä ns. yhtäkyytiä Australiaan..tämäkin "yhtäkyytiä" sisälsi 22h odotuksen mm.Lontoossa ) Helsinki - Singapore lento Norjalaiselta irtosi 232e:lla sis. ruumalaukku 20kg. Tämän varasin jo muistaakseni toukokuussa, koska Norski avasi uuden reitin Singaporeen ja kärppänä heti uuden reitin tarjouksiin kiinni. Bali - Cairns lento lähti 106e:lla JetStarilta sis. ruumalaukku 15kg ja tämänkin ostin jo heinäkuussa, kun viikkojen lentobongailu tälle välille tuotti nihilistille mieluisan tuloksen. Singapore-Bali väli irtosi niin ikään JetStarilta 60,20e:n hintaan ja sisältää ruumalaukun 15kg ja itse valitun istumapaikan. Tämän olin päättänyt napata black fridayta hyödyntäen ja se kannatti. Oli halvempi kuin kertaakaan vielä bongailun käydessä kuumimmillaan. Ateriat jätän lennoilla suosiolla väliin.



Jaampa tästä muutaman käypäsen vinkin halpojen lentojen bongailuun:
Reititä itse -Voisiko määräpäähän päästä jonkin toisen kohteen kautta edullisemmin, kuin suoralla? Tai jotain toista reittiä, kuin mitä olet ensimmäisenä ajatellut? Osta ajoissa -Vuotta etukäteen saat todennäköisesti halvemmalla, kuin kuukautta. Varsinkin jos matkustusajankohta sattuu sesongille.

Lentoyhtiöltä suoraan -Supersaver, eticket, ebookers, ..jne tarjoavat monesti käteviä keinoja etsiä lentoja ja myös muka vertaillut alimmat hinnat. Suosittelen kuitenkin tarkistamaan myös suoraan lentoyhtiön omat sivut. Saatat yllättyä ja päästä halvemmalla.

Huomioi viikonpäivät -arkena lennät halvemmalla, kuin viikonloppuna. Tietenkin. Ole tarjoushaukka -Liity lentoyhtiön postituslistalle, huomioi vuodenaika kampanjat ja black fridayn tyyliset teemapäivät.

Älä epäröi -jos näet järjettömän edullisen hinnan, lyö se kiinni heti. Ahneella on paskanen loppu ja huomenna saattaa olla myöhäistä.

Nautinnollisia lentobongailuja! <3



keskiviikko 22. marraskuuta 2017

Australia Working Holiday Visa (417) - Kuinka?

Kun aloin suunnitella reissuani Australiaan ja surkeaakin surkeammalla englanninkielen taidollani ottamaan selvää miten tämä reissu olisi mahdollinen, törmäsin noin miljoonaan erilaiseen ohjeeseen viisumin hakemisesta ja jotakuinkin miljoonaan eri ongelmaan mitä se pitäisi sisällään. Lisäksi mielessäni oli kohtalaisen tuoreessa muistissa Aasian reissun viisumiralli, joka tuntui olevan yhtä perkelettä, vaikka niiden eteen vähemmissä määrin itse mitään teinkään silloin. Siispä vuosi takaperin lykkäsin jo papanaa housuun jälleen edessä olevasta viisumihelvetistä, joskin sain huomata, että aivan turhaan. (Kiitokset mieleni huojentamisesta myös parille ystävälle, jotka vastasivat kysymyksiin koskien viisumin hakemisen "vaikeutta" ja kumosivat ennakkoluulot.)

2013 viisumihelvetti

Jotta siis te, joita stressaa samainen case niin tässä teille jotain vinkkejä, ettei tarvitse tuhlata pennosia mihkään välikäsiin vaan voitte hakea viisuminne aivan itse. Viisumille, kun tulee jo mukavasti hintaa muutenkin.

Kyseessä siis Australian Working Holiday viisumi numerolla 417 eli ensimmäisen WH vuoden viisumi. Hintaa 440AUD eli n. 290€ tällä hetkellä. Toimitusmaksua oli joku 4AUD muistaakseni eli meikäläisen tili keveni  292€.

Viisumia hain Australian Governmentin sivuilta ( http://www.border.gov.au/ ).
(Suora linkki kys. viisumiin ja alareunassa oikealla apply: http://www.border.gov.au/Trav/Visa-1/417-)
Kun painat apply sinut ohjataan online.immi.gov.au sivuille, jossa pyydetään joko kirjautumaan sisään tai Create an immiAccount, luot siis sen, jos sinulla ei jo ole. Sen luominen on yksinkertaista. osoitetiedot, sähköposti jne perustiedot ja sähköpostiin saapuu vahvistus linkki, jolla klikkaat accountin luoduksi. Sen jälkeen voit hakea viisumia.

Kokemukseni pohjautuu siis ainoastaan siihen, että olen Suomen kansalainen enkä ole aiemmin käynyt Australiassa. En tiedä muuttuuko hakeminen jotenkin, jos olisin käynyt esim. turistina, mutta käsittääkseni Suomalaisille tuo matkustaminen Australiaan on muutenkin melko yksinkertaista, joten tuskin aiempi turre visiitti muuttaa asiaa.

Sitten itse viisumi hakemus. Ei sisältänyt juurikaan mitään kovin kummoisia kysymyksiä. Liudan kysymyksiä joihin oli syytä vastata kyllä... kuten Olenko ymmärtänyt Australian lait ja aionko kunnioittaa niitä? Olenhan ymmärtänyt mihin hakemani viisumi minut oikeuttaa ja mihin ei?. Onko minulla sen verran rahaa, että pystyn elättämään itseni koko matkani ajan? jne. Sitten liuta kysymyksiä joihin on syytä vastata ei. Tyyliin Olenko tuomittu jostain Suomessa, istunut vankilassa? Onko minulla yhteyksiä johonkin terroristi toimintaan? tmv.

Sielä kysyttiin myös, että mihin maahan olisin valmis tulemaan haastateltavaksi viisumia varten, jos jostain syystä kutsu kävisi. Itse valitsin tähän Singapore, koska sen kautta matkustan. Suomi ei ollut vaihtoehtona. Tuskimpa moista kutsua tulee, jos olet nuhteeton tavan tallaaja, mutta jotain siihen täytyy valita.

Perus siviilisäädyt. Ei mitään liitteitä tarvinnut lähetellä, todistuksia tilin saldosta, lääkärintodistuksia tai mitään muutakaan. Hakemuksen täyttämiseen meni ihan maksimissaan 30min, jonka jälkeen maksoin viisumin heti ihan tavallisella visa electronilla (samalla tavalla, kuin luottokortilla maksettaessa) ja viisumi myönnettiin mulle samana päivänä, vaikka hakemuksen tein lauantaina, jotenkin ajattelis, ettei sitä viikonlopuna myönnetä, kun Suomessa ei ainakaan mitään tapahdu viikonloppuna, mutta niin vaan myönnettiin.



Ja tosiaan WH viisumi on sähköinen. Passia ei lähetetä minnekään eikä kukaan liimaa siihen mitään läpyskää. Saanet leiman astuessasi maahan ja that's it. Itse toki tulostan varmuuden vuoksi mukaan laput myönteisestä päätöksestä.

Kaiken kukkuraksi kerkeän täyttää 30v ennen maahan astumista, joten ikärajoilla hakataan, mutta maahan pääsee, kunhan astuu ennenkä täyttää 31v.

Toivottavasti oli jotain apua sitä tarvitseville ja tarkentavia kysymyksiä saa esittää, jos sellaisia ilmenee. Vastailen mielelläni.








sunnuntai 12. marraskuuta 2017

Isätön isänpäivä

22. Vuosi, kun tämä sunnuntai on samanlainen, kuin viime sunnuntai, yht'normaali kuin viime kuun toinen sunnuntai.



Tarvitaanko meidän kaltaisten vuoksi läheisenpäivää?

Ei minusta. Isäni kuoli vuonna 1995 paria viikkoa ennen isänpäivää, kun korttien askartelu oli koulussa jo aloitettu. Muistan vieläkin sen kravatin muotoisen kortin. Sitten aikanaan se päätyi haudalle niinkuin muutama muukin isänpäiväkortti siitä eteenpäin. En koskaan ajatellut, edes sinä pienenä tokaluokkalaisena, ettei muilla olisi oikeutta viettää isänpäivää sellaisena, kuin se on. Tunsinko haikeutta ja tunnenko vieläkin? Kyllä, mutta ei se minua ole rikkonut eikä riko. Se on elämää, minun elämääni ja se on aina ollut, kaikesta huolimatta, hyvä näin eikä muun maailman tarvitse sen edessä polvistua.

Toivotan äidille hyvää isänpäivää, koska hänhän sen roolin on meillä hoitanut. Hyvin onkin. Mamma on auttanut korjaamaan mopoja ja opettanut ajamaan autolla ennen autokoulua. Mamma opetti laittamaan ruokaa, mutta myös pitämään vasaraa kädessä. Hän on opettanut tarpeen vaatiessa olemaan edustuskelpoinen nainen, mutta niin ikään olemaan myös yhtä valmis käärimään hihat ja työntämään kädet sontaan.

Meillä äiti on myös isi. Olen kiitollinen, että mulla on yhdessä paketissa kumpikin.

Hyvää isänpäivää äiti ja hyvää isänpäivää isi sinne jonnekin. ❤

lauantai 21. lokakuuta 2017

Ex - tupakoitsija täällä hei.

Kappas niin se aika vierii. Sitä oltas oltu nyt 4 vuotta ilman tupakkaa. Siis oltais...jos en olisi repsahtanut 3 vuoden jälkeen. Niin. Se maaginen 3 vuotta. Tuntuu, että sen jälkeen lopettanut tupakoitsija yleensä alkaa taas polttaa. Miksiköhän?

No kuitenkin olen ollut 4 vuotta kaiken kaikkiaan polttamatta koska vuoden tupruttelun jälkeen lopetin uudestaan karvan päälle vuosi sitten. Pidin ns. välivuoden. haha.

Alunperin lopetin 2012 Champix lääkekuurin avulla. Olipa vekkuli lääke se. Se kaivo meikäläisestäkin esiin kummallisille asioille känisevän pikku ämmän. Sen aikanen avokkikin oli ihmeissään ("ootko taas ottanu ilta lääkkeen?"  "EI JOHDU SIITÄÄÅÅ!!" niimpä niimpä...), kun itkeskelin iltaisin mm. kaveripariskunnan Espanjan reissun vuoksi ja vuolaasti kyynelehdin uunissa kuukahtaneille muffinseille. Tilanne eskaloitui 8 viikon kohdalla farmaseutin huoritteluun, jolloin päätin ettei ne lääkkeet ehkä sovi mun  mielenterveydelle. Edellinen moinen supertunteellinen sekava fiasko pätkä mun elämässä oli, kun yritin syödä Cerazette merkkisiä minipillereitä. Meininki oli ihan yhtä fucked up. Ku oon ilmankin melko räiskyvä luonne niin mitään ylimäärästä ei passaisi...



Joka tapauksessa tupakanpoltto loppu kolmeksi vuodeksi kokonaan ja jonkun aivopierun seurauksena keväällä 2015 päätin, että on järkevä ajatus polttaa yks. Siis entisenä tupakoitsijana on järkevää polttaa "yks" tupakka?? Oikeestaan en tiiä mitään typerämpää mitä oisin voinu päätää tehdä paitsi ehkä itsemurha. No...siitähän se ajatus sitte lähti ja ekat pari kk sinnittelin niin, että poltin millon keneltäki tupakan tai pari tai kymmenen kunnes päätin, etten mä ny oikein niinkään voi tehdä joten ostin oman askin taas monen vuoden jälkeen ja se oli se viimenen pisara, siinähän sitä taas oltiin.

Vuosi sitten kyllästyin, kesken hyvän kännin, lopulta sen syöpärullan imemiseen, tumppasin ja nyt on tosiaan oltu hippasen päälle vuosi jälleen ilman. Tällä kertaa ei tarvinnut lääkitystä eikä muitakaan oheistuotteita. En varsinaisesti oo koskaan ollu mikään himohiisaaja enkä niinkään koukussa nikotiiniin. Ehkä enemmänkin tapaan. En esimerkiksi oo koskaan kokenu mitään voimakkaita fyysisiä oireita lopettamisen alussa. Ja tuon välivuoden aikanakin saattoi olla useita päiviä etten polttanut yhden yhtä tupakkaa. Tapariippuvainen täysin. Ensimmäisellä lopetuskerralla eniten harmitti se etten voi bussia odotellessa pysäkillä enää hiisata. Ja nyt tokalla kerralla harmitti se, ettei kesällä voi terassilla nautiskella auringosta (niin mistä??) tupakka kädessä. Jos se ei ois epäterveellistä ja vaikuttais niin oleellisesti hapenottokykyyn ja sitä kautta treenaamiseen niin mähän polttaisin ihan onnessani.

kuva: peda.net


Välillä on koviakin himoja, kun tulee romantisoitua omassa pääkopassa niitä tuprutteluhetkiä ihanemmiksi, kuin mitä ne todellisuudessa on. Elokuussa tuli tällainen romantisointihetki ja päätin mutsin tupakasta hiisata henkoset ja maistu niin helkkarin kamalalle ja yskin, ku mikäki esiteini metikössä ekojen henkosten äärellä. Ei ihan niin romanttinen kokemus mitä alunperin olin päässäni kaavaillut.

Kaikesta huolimatta Champix oli sillon aikanaan hyvä potku lopettamiseen ja helppo, vaikka se pääkoppaa vähä sekottikin, mutta se oli vaan 8 viikkoa. Kai sen seisoo vaikka päällään...ne kanssaihmisetkin. Hahah.(tai 12 viikkoa se kuuri on, mutta lopetin kesken, koska se farmaseutti...) Ja sen jälkeen uudelleen lopettaminenkin kävi aika iisisti, koska en oikeastaan tuon 3 vuoden jälkeen mieltänyt itseäni enää tupakoitsijaksi edes tuon repsahdu vuoden aikana... niin  tuntuu, että se helpotti tätä uutta kiekkaa..

Mut hyvää vuosipäivää mulle ja kaikille, jotka sellasta saa juhlia. Toivottavasti ei tartte enää ikinä lopettaa.

(ja hyi helvetti, ku lopetin 2012...bonuksen sinisen sai 3€:lla...saako nykyään mitään normiaskia alle 5€?? )

torstai 19. lokakuuta 2017

Cairns - Perth - Albany ?

Reissukuviot selkiintyy palapalalta!

Tähän asti oon vaan ollu menossa Singaporen ja Balin kautta Cairnsin ja suunnitelmaa ei sen kummemmin ole ollut. Farmityöt ovat kutkutelleet takaraivolla niiden mahdollistaman kakkosvuoden viisumin myötä,( En toki tiedä ehdinkö ikinä kakkosvuottani käyttämään, mutta varmuuden vuoksi)mutta niiden etsimiseksi en vielä ole laittanut juurikaan rikkaa ristiin. Hieman silmäillyt
 Gumtreeta..siinä kaikki.

kuva: aussierelocation.com


Kuten höpöttelin  aiemmassa postauksessa, sen iänikuisen itärannikon ohi on kiilaamassa länsirannikko kovaa kyyttiä. Perth on saanut päässäni entistä enemmän tilaa ja vanha kunnon Pallis(pallontallaajat.net) tarjosi sen lopullisen sykäyksen tulevalle matkalleni, kun sain huikean vinkin lounaassa sijaitsevasta Albanysta ja sen viinitiloista, joissa maaliskuulla alkaa sadonkorjuu. Ah. Perfect! Siis viiniä, Australia ja farmityöt. Miksipä ei?!

kuva: ultimatewineryexperiences.com.au

kuva: www.worldatlas.com


Lento Cairns - Perth jää reilusti alle 200€, joten äkkiäkös sitä kipaisee. Hahahha. Ellei tee roadtripiä Cairnsista Melbourneen. Sehän on toinen vaihtoehto, joskin pitkä matka ja vie aikaa, ja lennä sitten Melbournesta Perthin tai Albanyn. Oli miten oli...länsirannikko taitaa nyt päätyä matkani pääkohteeksi.

Tästä suunitelmasta tuli ihan huikee fiilis! Mahanpohjassa kutkuttaa!

Tasan 3kk ja 5 päivää! Oon niin valmis! \o/









tiistai 3. lokakuuta 2017

Ympäri käydään ja yhteen tullaan

Niin minä vuosia sitten hylkäsin armaan bloggerin ja siirryin muka paremmille vesille, mutta ei ollut ruoho vihreämpää aidan toisella puolella todellakaan, joten päätin palata takaisin. Oma tupa, oma lupa niin sanotusti. Täällä ei kukaan mainosta keskellä mun tekstejä mitään eikä kiellä mua mainostamasta mitä haluan. Vaikka yleensä en juuri mainostelekaan mitään, mutta jos haluan suositella ystävän yritystä niin kukaan ei tule sanomaan etten niin saa tehdä.

Täälä blogissa on myös tarinointi edelliseltä reppureissulta Aasiasta, joten on luonnollista ja mukavaa palata tänne rustailemaan jälleen reissutarinoita.

Päivitän hieman blogin ulkoasua tässä kunhan kerkeän, mutta alkakoon tästä back to blogger 2.0!

Tervetuloa takaisin minä!