Sisustamista ja purkkisulkeisia

Verhot ikkunassa, tanko,sänky ja uus käytetty sohva paikallaan. Kämppä siis kutakuinkin kuosissa, kolkohko vielä, mutta vähän jotain ihanaa sisustus krääsää, budjetin antaessa myöten, ja saadaan kodikkuuskin kohdalleen. En malta oottaa, että pääsen ripustelemaan jotain hyllyjä ja liimailemaan tekstejä ja suunnittelemaan mimmosen lipaston hankin sängyn päätyyn ja maton eteiseen ja ja ja...oon ihan höpönä kaikkeen sisustus krääsään ja suunnitteluun. Huippua! 

Uusvanha sohvani! Oli kyl huippu ostos! 

 Treenit ja ruokavaliot on on pysyny määrätyissä puitteissa kaikesta ns. stressistä huolimatta ja parisen viikkoahan tätä virallista noudattamista on takana ja eilen olikin ensimmäiset yhteistreenit trainerin kanssa. Huhhuh. 

Koska oon sairas paska, tein kahtena peräkkäisenä päivänä yläkroppaa ja säästin etureisi treenin Pt:n kanssa tehtäväksi. Tiesin kyllä etukäteen, että tulen tekemään kuolemaa.

Alkulämmittely jo, askelkyykkyineen lattian päästä päähän + kyykkyloikkien, meinas tappaa mut. Sanoinki, että en halua edes tietää mitä seuraava tunti tuo tullessaan jos alkulämppä saa mut jo haukkomaan henkeä. Ja niinhän siinä sitten kävi.. 400 toistoa pelkkiä etureisiä erinäisissä laitteissa (hack, prässi, reidenojentaja, lankku + kyykkyjä ja loikkia). Ensimmäistä kertaa elämässäni pidin selkeästi kuuluvaa meteliä treenatessani. Voi luoja muhun koski ja se tunne, kun keho huutaa "EI ENÄÄ!!" ja traineri, että "VIELÄ MENEE!!" 

Siitä tietää, että homma menee oikein, kun haluaa tappaa lähellä olevia ihmisiä. Ja olohan tämän piiskaamisen jälkeen oli mitä mainioin. Portaiden kiipeäminen lähes mahdotonta ja tämän päivän snadi kipuilu enteilee huomiseksi kunnon lyllerrystä. Tätä mun reidet juuri kaipaa!!

Purnukka sulkeiset ja keittiön jatkuva kaaos meinaa tehdä mut välillä hulluksi. Käytiin J:n kanssa Oulussa ja sinnekin piti väsätä muovipussiin kaikki päivän ateriat matkaan. Punnitse, mittaa, paista, pakkaa. Varmista, ettei kipot ja kupit vuoda ja yritä vetää ne huppuun niin, ettei kaikki tavara oo sylissä liikkuvassa autossa. Kun ne tuppaa olemaan sylissä, vaikkei mikään liikkuiskaan. Maailmassa ei ole kyllin syviä ja isoja lautasia mun annoksille.

JA jos sattuu tulemaan päivärytmiin joku muutos, on ruokakatastrofi valmiina. Paniikki mistä saada korvaavia tuotteita ja jääkö joku ateria syömättä, ehtiikö sen korvata jollain ja ja ja ja...elämä on yhtä ruokaa.

Oulun matkan eväät

Mun laboratorio

Viikon päästä lähettelen PT:lle ekoja mittoja itestäni. Jännä nähä onko kolmessa viikossa tapahtunu mitään. Ite ainaki huomaan, että vatsalihakset vähä meinaa kurkistella ja hartialinja on lyhyessä ajassa tullu selkeemmäksi. Kyllä ruokavalio, herkkulakko ja juomattomuus vaan puree, vaikka ne ajoittain tuottaakin pieniä tuskastumisen aaltoja. \o/