Townsville - Magnetic Island

Long time no see...On ollu nettiyhteydet vähän perseestä niin on tämä kirjottelu jäänyt. Tai ei jäänyt, mutta en ole voinut julkaista mitään tekstiä vaan tekstit ovat maanneet puhelimen muistiinpanoissa...mutta lähdin tosiaan Cairnsista 1.3 bussilla kohti Sydneyta ja matkaa on kohta taitettu 3 viikkoa...ensimmäinen stoppi Townsville saavutettiin heti silloin 1.3....

Saavuin Townsvilleen bussilla yhden jälkeen päivällä. Matka Cairnsista ei kestänyt kuin 6h ja sekin sisälsi puolen tunnin stopin matkalla. 

Sääolosuhteet tarjosivat jännitystä matkalle, kun jännitettiin onko valtatie Townsvilleen sateen vuoksi suljettu, päästäisiinkö kaupunkiin koko päivänä sittenkään. No meidän Townsvilleen jäävien onneksi päästiin, mutta eteenpäin jatkavien harmiksi päivän loput bussivuorot olivat tämän sään vuoksi peruttu ja heitä odotti yöpyminen Townsvillessä myös. Eräs tyttö itki bussissa puhelimeen ja varmasti se oli harmillinen takaisku jokaiselle jolla oli muunlaiset suunnitelmat.

Townsville itsessään oli pieni ja rauhallinen kaupunki, joka heräsi eloon lähinnä ilta-aikaan...no niinku mikä tahansa kaupunki ainakin täällä päin. Yövyin Rambutan nimisessä hostellissa dormissa jakaen sen seitsemän muun kanssa. (Saksalaisten ja ruotsalaisten YLLÄRII..täälei muita ookkaan..haha..yhden skotin ja yhden ranskalaisen) Townsvillestä pääsee nopeasti ja edullisesti paatilla Magnetic Islandille, jonne päätinkin tehdä ainoastaan päiväretken itsekseni.

Saavuin Townsvilleen torstaina ja Magneticille lähdin perjantai aamuna. Olin bookannut hieman pidempikestoisen matkan autolautalla, joka kesti 40min, kun speedboatilla ois päässy 20min, mutta 40 min isomman veneen kattoterassilla maisemia katsellen oli ehdottomasti kokemisen arvoista. Kyseessä oli Fantasea Cruise ja edestakaista hintaa saarelle tuli 28$.

Päikkärit paatissa koivet ylhäällä.

Onnistun aina jotenkin tekemään kaiken toisin, kuin kukaan muu. Mun bookaama paatti oli täysin toisella puolella satama-allasta, kuin mikään muu paatti ja sinne oli näin ollen tietysti paljon pidempi matkakin. Aamun fressi suihkun jälkeinen olo ja meikit jotka länttäsin naamaan olivat puolessa välin kävelymatkaa jo tipotiessään ja täällä olen pari kertaa tehnyt sen virheen, että olen napannut matkaan paikallisten kiehuvaan veteen väsätyn mustan kahvin ja kanna sitä sitten mukana 30 asteen helteessä, kun sitä ei voi juoda kun se on niin pirun kuumaa ja se ainoastaan läikkyy sormille kävellessä. Tein siis tämän raivostuttavan virheen(toivottavasti viimeisen kerran) kävellessäni lautalle. Hiki valuu, sormet palaa, silmään menee aurinkorasvaa joka kirvelee, unohdat että on meikkiä ja hierot silmää, paita liimautuu ihoon ja reppu liimautuu selkään...niitä pikku vittumaisuuksia jotka kasaantuneena turhauttaa näinkin onnellisessa asemassa olevaa matkaajaa.

Pääsin kuitenkin lopulta botskiin ja moiset pikku ärsyttävyydet unohtu sen siliäntien, kun pääsi tillistelemään merelle. Veden lähellä oleminen on kyllä ihan parasta.

Magnetic Islandilla on kansallispuisto, jossa seikkaillessa pääset vierailemaan saaren lukuisilla ja suojaisilla rannoilla, joissa ei juuri muuta porukkaa näy...ainakaan tähän aikaan vuodesta, kun uiminen vaatii meduusan kestävää pukua. Tällaisena kortittomana joka paikkaan pikakävelijänä  ajattelin 1.3 km matkan Balding baylle olevan pikainen piipahdus ja päätin tämän pikaisen piipahduksen suorittaa. Noh...ehkei lopulta niin pikainen...reitti kulki suoraa siis kansallispuistoon eli metsään eli vuorelle ja naaman edessä nököttikin hetimiten kivistä rakennettu portaikko ja 900m pelkkää nousua. Kuvittelin kipitteleväni Balding baylle ja pääseväni sieltä kätevästi suoraa tielle jossa linja-auto kulkee, vaan ei...ainut vaihtoehto oli palata takaisin samaa reittiä, kuin tulin. Takaisin mennessä polku haarautui ja se lupasi Radical baylle olevan 700m. Päätinkin täysin takaisin menon sijasta mennä sinne, koska muistelin, että sieltä ainakin pääsisi tielle. Haha...ei päässyt. Eli taas takaisin ja tällä kertaa täysin sinne mistä lähdin. Vesi oli loppunut jo alkumatkasta, koska ajattelin tosiaan vaan nopeasti piipahtaa. Loppujen lopuksi kiipeilin vuorta ylös ja alas 2h ja n 4km. Vettä riitti ensimmäiselle kilometrille. 

900m portaita ylöspäin ja +30 ja rapiat lämpöä

Kun viimein pääsin ulos metsästä, kävelin suoraa Horseshoebayn (josta alunperin lähdin) rantaan ja tiputin vaatteet mennessäni ja suorinta tietä mereen. Niin kuumissani ja loppu olin. Kansallispuisto oli kyllä kaunis ja samoin nuo rannat..antaa kuvien puhua puolestaan. Mutta mun reissut vaan tuppaa olemaan aina jonkin asteista säätämistä. Eipähän tuu tylsää edes yksinään.

Australiassa aina hyvä idea vetää metikössä tälläset turvakengät jalassa. Ei pure kärmes varpakseen,

Magnetic Island on ehdottomasti käymisen arvoinen paikka ja siellä saanee kulumaan vuorokauden jos toisenkin, jos haluaa tutustua esim. Eläinpuistoon ja harrastaa monen moista vesiaktiviteettia. Itselleni riitti vallan hyvin päiväkäynti ja kerkesin 6h aikana jopa hieman pitkästyä. Magnetic Island oli muutenkin sellainen ylimääränen saarivaellus, kun bookattuna oli kuitenkin jo Whitsundays ja Frasier, jotka oli ne meikäläisen pääkohteet.