Moskova - Irkutsk

Platskarnyn läheinen tunnelma

Meinasin kirjottaa ensin joka päivästä erikseen ja pääsinkin jo kolmannen päivän loppuun kunnes tajusin, etten oo kirjottanu, ku syömisestä ja nukkumisesta ja se on ihan vitun tylsää luettavaa. Faktahan on se, että ei sielä ollu muuta tekemistä. Herättiin, syötiin, otettiin päikkärit, pysähdyttiin jossain, ostettiin herkkuja, syötiin, nukuttiin jne.
Kukaan muu, ku Katja ei puhunu mun kanssa samaa kieltä, vaikka viereisen alapedin mummo kuinka yritti puhua mulle itsepintaisesti venäjää ja artikuloidakin joka aamu tosi selkeesti niin silti en vaan tajunnu sanaakaan. Ja vaikka se vielä ekana ja tokana päivänä oli huvittavaa niin kolmantena, neljäntenä ja viidentenä se vaan vitutti. Koska ei....yhtenäkään yönä en ollu oppinu yhtään sen enempää venäjää, ku mitä edellisenä päivänä osasin. Ja olin himassa tai junassa niin en kommunikoi ennen aamupalaa..en suomea enkä venäjää. Perkele.
Samainen mummo ilahdutti mua joka aamuyö neljän aikaan ponkaisemalla istuma-asentoon, kädet polvien välissä ja maiskuttelemalla suutaan oiiikeeiin hitaasti..aivan, ku se ois ollu ihan rutikuiva. Liekkö lääkityksen vika. Siihen kellonaikaan, kun uni on herkimillään ja tommoset äänet ärsyttää eniten, olis mun tehny mieli kumota vettä siihen natisevaan kitaan..varsinki, ku kolmantena yönä ymmärsin, että se on joka öinen rituaali. Miksi??

Alapedin mummukka ja meidän kuivakala peijaiset.

Yllättävän mukava ilmasto junan sisällä oli kolmanteen päivään saakka. Ei yhtään liian kuuma tai nihkeetä mitä odotin koko matkan olevan, ku ei ollu mahdollisuutta suihkuun viiteen päivään. Neljäs päivä oli tuskallisen kuuma kun ulkonakin oli joku 25 astetta tai ylikin ja aurinko porotti junaan täydeltä taivaalta koko päivän.  Katjalle yläpedillä kai yökin oli kuumuuksineen ollu yhtä helvettiä.( ite en tiiä siitä mitään, kun aamuöisin alapedille ainakin tuli kylmä.) Lisäksi yks nainen oli kipeenä, joten ei saatu pitää ikkunaa auki. Ainut mahdollisuus viilennykseen oli haiseva kusella kyllästetty junan huussi, jossa sai avattua ikkunan. Eikä sieläkään liejun seassa huvittanu juuri kustansa pidempään lätsytellä. Sielä piti muutenkin koittaa kunniakkaasti suorittaa aamu ja iltapesut mahdollisuuksien rajoissa mikä siinä epähygienisyyden tyyssijassa oli melko oksettavaa. Joten ei sielä määräänsä enempää viihtynyt. (Kuivashampoo oli muuten ihan korvaamaton juttu...tiedoks vaan rasvaleteille, joiden pää vaatii päivittäistä pesua)
Käytiin kurkkimas ravintolavaunun tarjontaakin, mutta tultiin siihen tulokseen, että pärjätään ilmankin. Etenkin siinä vaiheessa, kun ravintolavaunun emäntä tuli luettelemaan kattavalta listalta ainoastaan pari asiaa mitä olisi mahdollista saada. Ite kävin yhen bissen yhtenä iltana juomassa pahimpaan vitutukseen, mutta siinä se. Ja ei se tuntunu muutenkaan olevan missään erityisessä suosiossa, koko ravintolavaunun alkupää oli muutettu joksikin varaston tyyppiseksi.
Omskissa ja Barabingissä juna pysähty sen verran pidemmiksi ajoiksi, että päästiin poistumaan jopa asemalaiturilta ja se riitti. Onneks ei oltu aiemmin buukattu pysähtymistä Baikalin lisäksi missään, koska tunnuttiin olevan Katjan kans aika samalla aaltopituudella siitä, ettei noissa ohitettavissa kaupungeissa kiinnosta kertakaikkiaan mikään. Harmaita, likasia ja synkkiä loukkoja, josta ainaki minä sain kylliksi maistiaista Moskovassa.

Barabing ja kuivakalan myyntiä laiturilla. Olipahan senki maistaminen kokemus. Ei ihan mun juttu.

Omsk

Juna matka meni kaiken kaikkiaan aika rauhaksiin ja paljo omissa oloissa. Välillä pelailtiin korttia ja intouduttiin ehkä lätisemään syvällisempiä, mutta Katja tuntu olevan enimmäkseen aika halukas olemaan rauhassa ja mulle taas sopi vallan mainiosti asioiden kelailu ja maisemien, jotka muuten oli tosi mahtavia, katselu hiljaa itsekseni. Ehkä se totaalinen tekemättömyys ja oman pään sisällä vierailu oli just sitä mitä tän hirvittävän kesän jäljiltä kaipasin, koska moni asia sai tuon 4,5 päivän aikana ihan uuden järjestyksen ja tiedän, että tekemäni päätökset on oikeita. Jännän varma olo kaikesta.

Maisema kuvia junan ikkunasta

Junailu oli kokemus sinänsä ja varmaan niitä asioita, jossa aika kultaa muistot. Mulle se ei ollu erityisen hankalaa ja päivät kulu nopeesti, mutta emmä ihan heti huomenna tai ens vuonnakaan oo uudestaan lähdössä. Voin sanoa käyneeni ja ottaneeni siitä irti kaiken mitä itse tarvitsin. Tulipa vedettyä Siperia junalla saatana, ei oo ihan joka ämmän homma!!

Ja pari myytin korjausta: en tavannut koko juna matkalla yhtäkään jurrista ihmistä. Vodka ei siis todellakaan virrannut siellä. Ainakaan platskarnyssa eikä puolen yön jälkeen muuallakaan rampatessa juuri elämää näkyny.
JA meillä oli ainaki kivat ja ystävälliset vaunuemännät, mutta ne oli pari melko nuorta muijaa etteivät varmaan oo ehtiny vielä katkeroitua.

Muistilista Siperian junailijalle:
-asennoidu olemaan viikko kiskoilla. Yhteydet ulkomaailmaan on olemattomat!
-varaa mukaan hyvät hygieniatarvikkeet (palasaippua, kuivashampoo, kosteuspyyhkeitä, oma rulla wc paperia, kasvojen puhdistus aine, dödö)
-olohousut ja mukava joustava paita
-eväitä, joista saa ruokaa lisäämällä kuuman veden
-korvatulpat
-rinkat saa alapedin alle jemmaan. Alapeti toimii siis kantena. Joten periaatteessa ne on sielä hyvässä turvassa, mutta itellä oli myös lukko.
-vaunun päissä (platskarnyssa) on pistokkeet. Niille on tunkua, mutta monesti öisin ei, joten sai jätettyä puhelimet unien ajaksi latinkiin. Ja jotenki oltiin niin
Yhtä perhettä, ettei kukaan varastanu toiselta. Sielä oli kaikilla tabeja ja puhelimia latingissa ilman vahteja.
- rahaa ei juuri kulu, jos et ole kermaperse. Itehän sain suklaaseen ja jätskiin yms kulutettua ihan turhaa rahaa.
- opettele kyrilliset kirjaimet ja ainakin pari sanaa venäjää. En ymmärrä miten voi pärjätä pelkällä elekielellä.

Eka pysähdys ja ekat laiturin ryönäkauppiaat

Juna tohvelit, jotka oli Irkutskiin päästessä aika poltettavassa kunnossa.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Rahan meno junassa:

892r eli 223r/pv

PALJON vähemmälläkin olis selvinny, koska suurin osa ostetuista asioista oli jotain herkkuja. Ainut ruoka johon meni rahaa oli kuivattu kalan puolikas ja lämpimät perunat + kaali ja peruna piirakka. Ja noihin kaikkiin meni n. 150r.

(100r = 2,5€)