Käveltyämme harhaan kahdesti ja "lähellä metroasemaa" osottauduttua 3km:n tallusteluksi rinkka selässä ja päiväreppu rinnalla, löydettiin se saatanan terminaali. Klo 9.30. Onneks tuli varattua sitä virhe aikaa. Oltiin vissiin rotu vähemmistö Kiinalaisten seassa, ku meidät laskettiin heti, lipun haun jälkeen, jonon ohi Chek In:n niinku VIP vieraat ja kerranki säästyttiin parveilulta.
Paattiin astuessa saatiin vielä käsiin nivaska erilaisia maahantuloselvitys papereita, jotka piti täyttää Japaniin mennessä. Onko kuumetta ja ollaanko koskettu eläimiin tai aiotaanko koskea?? Paljonko on käteistä ja montako yötä meinataan Japanissa viettää ja missä. Jne jne..
Ferry oli ihan siisti, ei mikään Vikingline, mutta ei sielä soutaa tarvinnu yhteiseksi hyväksi. Varaamamme Japanilaistyylinen naisten makuu"sali" osottautu n. 25m4 kokoiseksi tilaksi, jossa oli tatami. 16 n.40cm levyistä ja 2cm paksuista patjaa oli aseteltu lattialle. Oltiin siis n. 10 toisilleen vierasta muijaa käytännössä samassa sängyssä 2 päivää. Läheisyys lämmittää ja neliötyynyt.
 |
| Meidän maja 48h |
 |
| Mukavampaa tyynyä saa hakea. |
 |
| Laiva ruokaa |
Siihen vielä lisätään se, että suurin osa oli niitä kova äänisiä kiinalaisia, joita ei kiinnostanu kellonaika tai se, että nukkuuko salissa joku tai ei. Puhumattakaan jostain 3 lapsen äidistä, joka oli varmaan ensimmäistä kertaa lasten syntymän jälkeen päässy niiden kans ulos kotoa ja puhumaan muillekin, ku vaan niille. Sen ämmän suu kävi ihan koko ajan. Siis valehtelematta se ei tauonnu hetkeksikään. Uskomatonta.
Laivassahan oli meille kimppapedin matkalaisille yhteinen wc ja suihkutila. Jossa oli ihan ovet paikallaan, että saa jokainen sen, länkkärille ainaki tarpeellisen, toimitus yksityisyyden. Ja pakko sanoa, että vaikka en mikään siveyden sipuli ole ja oon nähny kutakuinki kaiken kummallisen niin olo meni vähä oudoksi Kiinalaisten tätien tehdessä tarpeitaan reteesti ovet auki. Kiinassahan julkisissa käymälöissäkään ei ollu, ku vyötärölle yltävät väliseinät ja reiät lattiassa, mutta luulis, että jos ovi löytyy niin sen käyttötarkotus ois aika selkee. Mutta joo...ei kai se oo niin justiinsa.
Törmättiin jo terminaalis johonki britti muijaan, joka oli yksin liikentees. Se hengaili meidän kans jonku verran Ferryllä, mutta siirty sitte kahden Ranskalaisen muijan leiriin, ku Suomalainen puhumattomuus tais käydä hermoille tai olla liian tylsää. Oli se sen verran sosiaalinen tapaus, etten ihmettele. Omaa kommunikointia rajotti hienoinen häpeä englannin kielen taidon puutteestani. Ymmärrystä löytyy, mutta puheen tuottamisesta oon suomalaiseen tyyliin niin epävarma, että vaikka tiedän päässäni mitä pitää sanoa, tulee suusta ulos silkkaa paskaa.
Ferry toiminta oli aika samaa settiä, kun Trans Mongolian junassa. Syötiin, nukuttiin,luettiin ja otettiin kannella aurinkoa. Välis tuli tietty otettua jotain kuviakin. Ja vaikka Kiinalaiset piti niin hyvän huolen metelin pitämisestä, että omien ajatusten kuuleminenki oli välillä vaikeeta niin kyllä sitä taas ehti ajatella niin paljon kaikkee, että alko jo toivoa, ettei enää vähään aikaan ois niin paljoa aikaa ajatella.
 |
| Heippa Shanghai!! |
 |
| Auringon lasku ferryllä. |
Oltiin pitkin koko reissua, siis Moskovasta saakka, puhuttu ihan letkeesti suomea keskenämme mitä ja missä vaan, koska ei meidän kieltä kuitenkaan kukaan ymmärrä. Siinä meni laivan käytävilläkin kovaan ääneen naureskellen ne kaikista siveettömimmätkin puheenaiheet ihmiskehon eritteistä ja naisen anatomiasta. Mehän oltii jossain Kiinan ja Japanin välis miljoonan Kiinalaisen kanssa ja parin länkkärin....
 |
| Osaka lähestyy |
Laivasta poistumisajan koittaessa viimein, oltiin keräännytty rinkkoinemme rykelmään odottamaan laivasta pois pääsyä. Meidän seurana oli britti muija, ne kaks ranskista ja sitte joku länkkäri poika, joka oltiin nähty laivan käytävällä läppärinsä kanssa monesti. Ei hajuakaan mistä se oli. Englannilla seki tuntu pärjäävän.
Päästiin ekojen joukossa laivasta ulos, passin tarkastukseen ja laukkujen tonkimiseen. Oltiin katjan kans laukkuinemme tarkastuspisteellä hyvissä ajoin ennen muuta meidän "seuruetta". Mutta jostain syystä tunnuin olevan ainut kenen piti purkaa, likasia kalsareita myöten, koko fucking rinkka siihen tiskille. Missä läpivalasu??? Ja saadessani vihdoin luvan jatkaa matkaa, odotteli koko rimppala mua jo ulkopuolella.
Pihalla vastaan pöllähti 30 asteen kostea seinämä ja tajusin, että farkut ja skeittarit oli ihan nappi valinta sen 10kg rinkan ja 5kg päivärepun kanssa. Hämäännyin laivan ilmastoinnista. Mutta siis..hitot siitä..viimein OSAKAAAA!!!!!! Jiiihaaaaa!!!!
Satamasta pääsi minibussilla ilmaseksi metroasemalle ja loikittiin koko porukka samaan kyytiin, ku meillä oli sama metrokin vähän aikaa. Iloittiin siinä ääneen, että jes..nyt pääsee kirjottaa blogia ja facebookiin ja seurassamme oleva poika intoutu kyselemään jotain blogista ja samalla mistä ollaan ja tietty kysymykset myös toiste päin.. Tässäpä oltiin jännän äärellä, ku tyypi osottautu supi suomalaiseksi jannuksi Tampereelta. Hahhah. No sinällään, jos meidän jutut laivalla on kantautunu tyypin korviin, en ihmettele miksei oo kinnostanu tulla juttelemaan aiemmin. Rohkea mies silti, ku jätti käyntikorttinsa meille jäädessään omalla asemallaan.
Ferry info:
Matka kesti aika tasan 48h. Japanilaistyylisessä kimppa majotuksessa hintaa tuli Y22 000 + satamamaksu 30Y. (169,23e + 3,71e) hintaan sisälty laivalla aamiainen. Ravintola oli auki kolmesti päivässä, jollon sielä oli mahdollisuus ostaa päivän ruoka. Y500-Y550 (yenit ja yuanit molemmat kävi ravintolassa). Muuten se oli kiinni. Duty free shop oli auki kahdesti päivässä ja sieltä sai vaatimattomasti karkkia tai sipsiä, muuten jotain lahjapakkauksia.
Kuumaa ja kylmää vettä oli saatavilla vapaasti laivan aulasta ja samassa paikassa napotti virvoke ja kuppinuudeli automaatit.
Rahaa Ferryllä kulu karkeesti n. Y2000(15,39e)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti